Pääkirjoitukset

Meidän on mahdollista olla paras maa lapsille

Edelleen kuitenkin pieni osa lapsista voi huonosti ja kuilu hyväosaisten ja köyhien lasten kohdalla kasvaa. Periytyvään syrjäytymiseen pitäisi pystyä puuttumaan paremmin.
Suomalaislapset ja -nuoret ovat fyysisesti terveitä, mutta mielenterveyden kanssa on ongelmia, joka näkyy muun muassa itsemurhatilastoissa. Kuva: Anja Filppula = AF
Suomalaislapset ja -nuoret ovat fyysisesti terveitä, mutta mielenterveyden kanssa on ongelmia, joka näkyy muun muassa itsemurhatilastoissa. Kuva: Anja Filppula = AF

Unicef tutki lasten hyvinvointia mielenterveyden, fyysisen terveyden ja elämäntaitojen näkökulmasta. Suomi sijoittui vertailussa viidenneksi parhaaksi.

Alankomaissa, Tanskassa, Norjassa ja Sveitsissä lapset voivat paremmin kuin Suomessa. Heikoimpia olivat Yhdysvallat, Bulgaria ja Chile.

 

Tutkimuksen mukaan 5–14-vuotiaiden lasten kuolleisuus on Suomessa alhainen.

84 prosenttia 15-vuotiaista lapsista kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä.

Vaikka suurin osa lapsista kokee olevansa tyytyväisiä, suomalaisista lapsiperheistä 11 prosenttia on köyhiä. Tutkimuksessa kävinkin ilmi, että pieni osa lapsista voi erittäin huonosti.

Kuilu on syventynyt hyväosaisten ja heikommassa tilanteessa olevien lasten välillä, vaikka meillä on toimiva päivähoitojärjestelmä ja ilmainen koulutus. Köyhyys periytyy sukupolvelta toiselle eikä siihen ole pystytty riittävästi reagoimaan.

Yritystä kuitenkin on. Esimerkiksi matalan kynnyksen harrastustoimintaa on pyritty järjestämään yhä enemmän.

 

Tutkimuksesta nousee esiin yksittäisenä kiinnostavana näkökulmana suomalaistyttöjen kokema kielteinen kehonkuva, joka häiritsee onnellisuutta.

Suomi sijoittuu heikoimman kolmanneksen joukkoon, kun tarkastellaan 15–19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä. Kansainvälisesti itsemurha on yksi yleisimmistä 15–19-vuotiaiden kuolinsyistä.

Suomalaislapset ovat fyysisesti terveitä, mutta lasten mielenterveys vaatisi paljon töitä.

Päiväkodeissa ja kouluissa käsitellään nykyään tunnetaitoja, mutta pitäisikö lasten ja nuorten mielenterveyteen panostaa muullakin tavalla kuin opetuksella? Ainakin polku mielenterveyspalvelujen pariin pitäisi olla sujuva.

Tutkimus on tehty ennen koronakriisiä. Koronan tuoma epävarmuus heijastuu lapsiin.

Mieli ry:n Meri Larivaara kertookin raportissa, että lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä työ tulisi ottaa osaksi pandemian jälkihoitoa.

Ainakaan säästöjä ei pitäisi kohdistaa jo olemassa oleviin palveluihin, vaan lapset ja nuoret pitäisi nähdä tulevaisuuden satsauksena.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic