Pääkirjoitukset

Metsäteollisuuden taantuma hellittää

Vaikka suomalaisen metsäteollisuuden yleinen suhdannekuva on edelleen alavireinen, puukauppa on alkuvuodesta jo elpynyt. Perinteinen paperiteollisuus ja erityisesti painopaperi rämpivät edelleen taantumassa. Paperituotteiden valmistus on supistunut edellisvuodesta.

Sen sijaan sellun ja kartongin tuotanto on osoittamassa jo elpymisen merkkejä, niiden tuotannossa aallonpohja on ilmeisesti jo sivuutettu. Selluntuotanto kasvoi 3,6 prosenttia ja oli kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 5,3 miljoona tonnia. Kartonkia tuotettiin vastaavana ajankohtana kahdeksan prosenttia edelliskautta enemmän. Menekin ja tuotannon kasvut mahdollistivat myös joidenkin investointien käynnistämisen.

Aivan heikosti ei mene enää sahoillakaan, vaikka sahatavaran vienti päämarkkina-alueille Eurooppaan on taantuman takia edelleen laskenut. Suomalainen sahatavara matkaa nyt kauas, sillä Japanista on tullut suurin ostaja ja vienti Kiinaan on moninkertaistunut.

Alan teollisuus näkee jo valoa putken päässä myös lähimarkkinoilla Euroopassa, jossa rakentaminen on hiljalleen toipumassa. Ensimmäisenä kasvun makuun päästäneen Saksassa. Se olisi sahayrittäjien mieleen, sillä keskieurooppalaisilta markkinoilta saadaan yleensä parempaa keskihintaa kuin esimerkiksi Afrikasta.

Metsäteollisuuden virinneet markkinat heijastuvat nopeasti myös metsäkauppoihin. Teollisuus osti lokakuussa yksityismetsistä puuta 4,4 miljoonaa kuutiota. Määrä on peräti kuusi kertaa suurempi kuin vuotta aiemmin. Myönteinen vire on kestänyt puukaupassa koko vuoden ja paikoin raakapuusta on jopa pientä pulaa.

Rankan rakennemuutoksen läpikäyneet suomalaiset metsäteollisuusyritykset eivät vieläkään tee hyviä tuloksia. Niiden kustannusrakenne ei ole kilpailukykyinen. Metsäteollisuudessa ei iloita syksyn keskitetystä palkkaratkaisusta tai raakapuun kohonneista kantohinnoista.

Painopaperin kysyntä maailmalla on pysyvästi laskenut, ei taantuman, vaan viestinnän digitalisoitumisen takia. Paperimedia on menettänyt osuuksiaan tietoverkoille kaikkialla maailmassa eikä paluuta vanhaan ole olemassa.

Viime kuukausien hyvät markkinanäkymät luovat kuitenkin uutta uskoa koko suomalaiseen metsäklusteriin. Vaikka puun käyttö on kasvanut, hakkuusäästöjä jää silti, metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan vuosittain. Työ ei silti ole menossa hukkaan.

Uusia aika ja pysyvät muutokset eri paperilaatujen kysynnässä pakottavat myös suomalaiset uudistamaan tuotevalikoimiaan. Tulevaisuus ei voi olla sellunkeiton ja lankunsahauksen varassa.

Hoidetussa metsässä kasvatettu puu on turhan arvokasta ainetta poltettavaksi bioenergiaksi, jonka tuotanto kasvaa edelleen muun muassa Suomen allekirjoittamisen kansainvälisten sopimusten takia. Vuoteen 2020 mennessä energian kokonaiskulutuksesta pitää tuottaa 38 prosenttia uudistuvilla raaka-aineilla.

Niistä puu on tietysti luontaisin energianlähde Suomessa. Polttoon kelpaavat hakkuutähteet ja teollisuuden sivutuotteet sekä vähäarvoiset puulajit, jotka teollisuutta eivät kiinnosta.