Pääkirjoitukset

Metsävero kummittelee taas

Kokoomuksen porilainen kansanedustaja, puolueensa veroasiantuntijoihin lukeutuva Sampsa Kataja kertoi Yleisradion haastattelussa pitävänsä mahdollisena laajentaa veropohjaa yksityismetsiin. Kannanotto ei ole mikä tahansa poliittinen avaus, sillä sen esitti valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja.

Kohu oli valmis ja puolueen kellokas yksi toisensa jälkeen, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskista myöden on sanoutunut irti Katajan puheista. Puolue ei kannata metsämaan verotusta eikä sitä ole kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtaman kuuden puolueen hallituksen ohjelmaankaan.

Kansanedustaja Katajan ääneen ajattelu laski kuitenkin pedon irti. Oppositio sai siitä kelpo astalon grillatessaan hallitusta eivätkä vakuuttelut ole hälventäneet syntynyttä epätietoisuutta. Sitä lietsoo edelleen se, että ajatus metsien verotuksesta ei ole lainkaan vieras toiselle päähallituspuolueelle sosiaalidemokraateille.

Aika ajoin he koettavat kepillä jäätä, milloin keskustan, milloin kokoomuksen suuntaan riippuen siitä, kumman kanssa SDP on hallituksessa. Asia on poikkeuksetta hallitusneuvottelujen kestoteema, mutta toistaiseksi se on ollut keskustalle ja kokoomukselle kynnyskysymys, johon demarit eivät ole hallitustaivaltaan katkaisseet.

Metsäverolla tai metsätilamaksulla on kannattajia myös poliittisen kentän ulkopuolella. Metsäteollisuuden suunnalta tulleissa puheenvuoroissa sitä pidetään puukaupan kiihokkeena, mikä suorastaan pakottaisi metsänomistajat myymään. Tästä ei tosin ole mitään näyttöä. Puukauppa syntyy, kun ostaja ja myyjä löytävät yhteisen hintanäkemyksen. Synkimmän taantuman aikana metsäteollisuus jarruttelee puunostoa, koska sen jalosteille ei ole kysyntää tai hinnat ovat alhaisia.

Metsä- ja maatalousmaan verotus sopii huonosti vuonna 2005 omaksuttuun linjaan, jolloin Suomessa luovuttiin kokonaan varallisuusverosta. Metsäomaisuus olisi verotuksellisesti epäedullisemmassa asemassa muuhun varallisuuteen verrattuna.

Veroitta metsänomistajat eivät kuitenkaan selviä. Vuonna 2006 siirryttiin lopullisesti pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen. Tällä hetkellä puun myyntivero on 30 prosenttia. Jos sen lisäksi peritään vuosittain metsäveroa tai metsätilamaksua, kyse olisi yhden ja saman omaisuuden kaksinkertaisesta verottamisesta.

Metsävero kohdistuisi useisiin väestöryhmiin, ei yksin metsää omistaviin maanviljelijöihin. Suomessa noin 750 000 kansalaista omistaa metsää ja suurimmat omistajaryhmät ovat eläkeläiset ja palkansaajat.

Vaikka kansanedustaja Sampsa Katajan ajatukset metsien verokohtelusta ammuttiin nyt päättäväisesti alas, asiaa tuskin on kokonaan haudattu. Kun hallitus kevään mittaan valmistelee tulevaa verolinjaa ja julkisen talouden leikkauksia, veropohjan laajentaminen muun muassa metsään ja maahan nousee varmasti esiin.

Siitä puhutaan taas kerran myös tulevissa hallitusneuvotteluissa. Niissä se voidaan joko haudata taas kerran tai ottaa käyttöön riippuen siitä, mitkä puolueet ovat tuolloin ohjelmaa kirjoittamassa.

Päivän lehti

3.6.2020