Pääkirjoitukset

Ministereiden määrällä turha hakea irtopisteitä

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mielestä sopiva määrä ministereitä seuraavaan hallitukseen oli ennen eduskuntavaaleja tasan 12. Edeltävä hallitus, kokoomuksen Jyrki Kataisen kokoama, oli päätynyt 19 ministeriin. Matkan varrella ministereiden määrä oli pudonnut kahdella.

Lopulta Juha Sipilän johdolla koottuun hallitukseen valittiin 14 ministeriä.

Politiikan ulkopuolelta tulleena yritysjohtajana Sipilä halusi, että tuleva hallitus osallistuu itsekin taloustalkoisiin, kuten kaikki muutkin suomalaiset. Leikkuri kävi, ja ministereiden työtaakka kasvoi.

Jo ennestään tiedettiin, etteivät ministerinpestit ole lokoisia neljän vuoden suojatyöpaikkoja kovalla palkalla, vaikka oppositio tai kansa tällaisia näkemyksiä esittäisikin. Yhtä lailla kriitikot huutelevat mustien Audien takapenkeistä vailla mitään todellisuuspohjaa.

Nyt, lähes kaksi vuotta myöhemmin myönnetään jo avoimesti, että ministereiden työtaakat ovat kasvaneet melkoisesti ja jopa kohtuuttomiksi.

Erityisesti asian suhteen esillä ovat olleet oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Lindström jäi perjantaina sairauslomalle uupumuksen takia. Ylityöllistettynä nukkumisesta ja syömisestä ei ole tullut mitään.

Populistiset heitot ministereiden töistä ja heidän lokoisista oloistaan asettuvat näin oikeaan valoon.

Ministereiden määrää kannattaa siis lisätä, eikä pelkästään Jussi Halla-ahon (ps.) pelossa. Valtio velkaantuu miljardeja joka vuosi, joten muutaman ministerin palkkakustannuksilla ei ole mitään merkitystä.

Merkitystä on kuitenkin sillä, jos asioita ei saada viedyksi eteenpäin. Hallitusta on syytetty huonosti valmistelluista lakiesityksistä, uudistuksista ja hankkeista, eikä aivan syyttä.

Huolellisemmalla valmistelulla esimerkiksi liikenneministeri Anne Bernerin tulevaisuuteen nojanneesta väylähankkeesta olisi saattanut tulla jotain.

Nyt hanke on siirretty jonnekin hamaan tulevaisuuteen, ja suomalainen maksaa autoveroa jatkossa kuten ennenkin – samalla kun väylät rapistuvat.

Tärkeintä ei siis ole hallituksen koko vaan Suomen uudistaminen sopivalla ministerimäärällä.

Päivän lehti

28.5.2020