Pääkirjoitukset

Moni kipeä kysymys on sotessa yhä auki

Se on tiedetty, mutta keskiviikkona asia vielä kirkastui: sote ja aluehallintouudistus ravistelevat rajusti hallintoa ja kuntakenttää.

Lopulliset vaikutukset tavallisen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjän arkipäivään ovat sitä vastoin yhä avoinna.

Sakea sote-soppa kiehuu vielä pitkään.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus jatkaa muuten julistamillaan peruslinjoilla, mutta ei enää jaa maakuntia kahteen sote-kastiin.

Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, maakuntavaltuuston johtamaa maakuntaa, joilla on kuntien sijaan palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu. Lisäksi maakunnilla on muun muassa yhteistyösopimusvelvoite omalla yliopistosairaala-alueellaan.

Yhteistyöalueiden viiden yliopistosairaalan lisäksi ympärivuorokautisia täyden palvelun päivystäviä sairaaloita on luvassa seitsemän.

Kantahämäläisten edunvalvojien on pidettävä huolta, että joukossa on Kanta-Hämeen keskussairaala.

Valinnanvapaus ja monituottajamalli ovat vielä isoja kysymysmerkkejä.

Käyttäjän on määrä valita itse palvelunsa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajalta.

Miten pystytään sovittamaan yhteen erilaiset intressit ja olosuhteet? Miten kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu?

Keskiviikon iso uutinen – mullistus uudistuksen sisällä – on palveluiden yhtiöittämisvelvoite, joka koskee valinnanvapauden piiriin tulevia peruspalveluita.

Hallitus korostaa, että kyse on vain julkisista markkinoilla toimivista yhtiöistä, eikä julkisten palveluiden alasajosta. Perinteinen raja yksityisen ja julkisen palvelun välillä joka tapauksessa hämärtyy entisestään.

Sosiaali- ja terveydenhuolto rahoitetaan valtion rahoituksella ja osin asiakasmaksuilla, joiden korotuksia hallitus yrittää hillitä lakiteitse. Kehut ovat paikallaan, jos kokonaisveroaste tai työn verotus eivät kiristy.

Maakuntaverotus oli kireällä aikataululla tuhoon tuomittu ajatus ja sai kepeät mullat. Se saattaa kuitenkin vielä nousta haudasta.

Kiinteistömassan ongelma on tällä haavaa ratkaistu sillä, että maakunnat vuokraavat toimitilat kunnilta. Käyttämättä jäävien kiinteistöjenkään ei ole myöskään tarkoitus jäädä kuntien rasitteeksi. Kunnilla on korjausvelkaa muutoinkin riittämiin.

Päivän lehti

19.1.2020