Pääkirjoitukset

Muisto elää, ehkä pian myös puisto

Vexi Salmi ja Irwin Goodman ovat Hämeenlinnaan nimikkopuistonsa ansainneet. Sen luulisi kelpaavan myös tarkan veroeuron vaalijoille.
Mika Forsman seisoo Brahenkadun ja Rinkelinkadun risteyksessä puistossa, jonka hän haluaa nimettävän Vexi Salmen ja Irwin Goodmanin mukaan. Kuva: Sara Aaltio / HäSa
Mika Forsman seisoo Brahenkadun ja Rinkelinkadun risteyksessä puistossa, jonka hän haluaa nimettävän Vexi Salmen ja Irwin Goodmanin mukaan. Kuva: Sara Aaltio / HäSa

Verkkoon avatussa kuntalaisaloitteessa kerätään nimiä sen puolesta, että Rinkelinkadun ja Brahenkadun risteyksessä sijaitseva nurmialue nimettäisiin Vexi Salmen ja Irwin Goodmanin puistoksi (HäSa 19.7.).

Paikka veisi lähtöpisteeseen kummankin lapsuudenkotien nurkille, sinne mistä suureen suosioon kohonneiden musiikkimiesten matka aikanaan lähti.

Sekä viime vuonna edesmennyt sanoittajamestari Salmi että vuonna 1991 kuollut kansanlaulaja-säveltäjä, Irwin Goodmanina kansan tietoisuuteen noussut Antti Hammarberg eivät unohtaneet juuriaan ja toivat läpi uransa ja elämänsä Hämeenlinnaa esille, vaikka myöhemmin asuivatkin muualla.

Nimikkopuisto olisi kotikaupungilta hieno ele. Molempien muisto elää ja kuuluu päivittäin suomalaisilla radioaalloilla ja ihmisten äänentoistolaitteissa, mutta puisto olisi konkreettinen muistutus hämeenlinnalaislähtöisten miesten saavutuksista suomalaisen kevyen musiikin maailmassa.

Ympäri Suomea asuu yhä edelleen sen verran vannoutuneita faneja, että eiköhän nimikkopuisto toisi Hämeenlinnaan vuosittain myös liudan turisteja tunnelmoimaan ja samalla tutustumaan kaupunkiin myös muuten. Esiintyväthän hämeenlinnalaiset paikat myös lukuisissa kaksikon lauluissa.

Nimikkopuisto olisi myös siitä hyvä tapa muistaa Vexiä ja Irwiniä, että sen perustamiskustannukset olisivat hyvin kohtuulliset, vaikka jokunen infokyltti samassa yhteydessä sinne pystytettäisiinkin.

Näin ollen puiston perustamiselle voisivat hyväksyntäsä antaa myös tiukkaa talouskuria kannattavat kuntapäättäjät ja kaupunkilaiset.

Kuntalaisaloitteen puuhamies Mika Forsman väläytteli Hämeen Sanomien haastattelussa miesten kunniaksi myös näköispatsaita ja jopa museota, mutta ne ovat sitten jo pidemmän ja ennen kaikkea kalliimman mutkan takana.

Myös siitä voidaan keskustella, alkaako ylipäätään näköispatsaiden osalta aika olla jo mennyt vai ovatko muunlaiset muistomerkit enemmän nykypäivää. Tämäkin on varmasti asia, joka jakaa mielipiteitä.

Menot