Pääkirjoitukset

Muistutus rauhallisesti hengittämisestä

Suomalaisten sisäilmahuoli on ampunut yli. Onneksi. Sen toteaminen ei suinkaan ole vähättelyä, vaan tieto pitää ottaa ehdottomasti huojentavana.
Lyseon koulun vanhempainyhdistys järjesti terveen sisäilman puolesta mielenilmauksen, jota seuraamassa oli hämeenlinnalaisia kunnallispäättäjiä toukokuussa vuonna 2017. Kuva: Pekka Rautiainen
Lyseon koulun vanhempainyhdistys järjesti terveen sisäilman puolesta mielenilmauksen, jota seuraamassa oli hämeenlinnalaisia kunnallispäättäjiä toukokuussa vuonna 2017. Kuva: Pekka Rautiainen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti keskiviikkona hyvin huojentavan uutisen, vaikka se saattaakin vaikuttaa monien suomalaisten arkikokemuksen vastaiselta, kenties sen kyseenalaistamiseltakin.

Ihmiset kokevat THL:n mukaan sisäilmaan liittyvät riskit suuremmiksi kuin ne tutkimustiedon valossa ovat.

On hyvä hengittää rauhallisesti ja syvään ennen kuin päätellään mitään lopullista varsinkaan kovin kuohuttavista asioista. Sisäilma on sellainen.

Erilaiset sisäilmaongelmat, niin julkisten kuin yksityisten rakennusten – uusien, vanhojen ja kaikkien siitä väliltä – ovat yksi viime vuosien eniten päivitellyistä keskustelunaiheista.

Syyt ovat aidot ja ilmeiset: iso joukko suomalaisia on altistunut sisäilman epäpuhtauksille ja kärsinyt niiden takia terveysongelmista.

On aiheutunut valtava määrä inhimillistä kärsimystä, ahdistusta ja myös taloudellisia kustannuksia toisinaan uudestaan ja uudestaan tehdyistä korjaustöistä.

Kaikkia syitä rajusti lisääntyneisiin sisäilmaoireisiin ei edes tiedetä. Osasyynä on ollut ainakin kelvoton rakentaminen. Kosteusongelmat ovat olleet usein seurausta suoranaisesta hutiloinnista.

Suomalaisten huolestuneisuus on kuitenkin ampunut myös yli. Sisäilmasta on tullut ehkä liiankin helppo syntipukki.

Mitä ilmeisimmin syitä on myös tiedonvälityksessä. Muun muassa käsitteiden käytössä on ollut epätarkkuuksia, ja suhteellisuus on loistanut poissaolollaan.

On sorruttu yleistyksiin. Esimerkiksi kosteusvaurioista ei suinkaan automaattisesti seuraa haittaa terveydelle.

”Jonkinasteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa, mutta vain pieni osa lisää astman riskiä”, sanoo THL tiedotteessaan.

Myöskään esimerkiksi sädesienen esiintyminen ei ole aina varma merkki sisäilman haitallisuudesta, toisin kuin suurin osa THL:n kyselyyn vastanneista oletti.

Olennainen on myös muistutus, että rakennus pitää aina ensin tarkasti tutkia ennen kuin sen sisäilmaa pidetään syyllisenä ihmisten hengitystieoireisiin.