fbpx
Pääkirjoitukset

Muovijätteen määrään on saatava tolkkua

Sekalaista muovijätettä ei voi enää tänä armon vuonna 2021 kipata kehitysmaiden huoleksi. Uuden komennon takana ovat Euroopan unioni ja YK:n sopimus.
Suomessa kuluttajamuovit käsitellään Fortumin laitoksessa Riihimäellä. Pieniä määriä voi päätyä Ruotsiin ja Saksaan. Kuva: Pekka Rautiainen
Suomessa kuluttajamuovit käsitellään Fortumin laitoksessa Riihimäellä. Pieniä määriä voi päätyä Ruotsiin ja Saksaan. Kuva: Pekka Rautiainen

Europarlamentti kielsi EU:ssa vuoteen 2021 mennessä myös kertakäyttöiset muoviset ruokailuvälineet, pumpulipuikot, pillit ja juomansekoittimet.

Jäsenmaiden pitää saavuttaa muovipullojen 90 prosentin keräystavoite vuoteen 2029 mennessä. Samalla kierrätysmuovin osuutta muovipulloissa nostetaan. Suomi yltää hyvin tavoitteeseen panttipullojärjestelmän ansiosta.

Euroopan unionin herätti toimimaan hallitsematon muoviroskamäärä valtamerissä ja Välimerellä. Kun muovi ei maadu, vaan vain pilkkoutuu pienemmäksi, sitä päätyy meriin ja rannoille ja siten vielä kalojen, lintujen ja myös ihmisten ravintoon.

Päätös syntyi ongelmiin nähden myöhässä, mutta parempi sekin kuin ei milloinkaan.

Sekalaisen muovijätteen vientikielto EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle pyrkii varmistamaan muovijätteen asianmukaisen käsittelyn ja estämään sen päätymisen meriin.

Rajoja ylittävien muovijätekuljetusten seurantaa onkin syytä tiukentaa.

Aivan liian usein muovijätekuljetukset ovat menneet ”kierrätyksen” varjolla köyhiin maihin, joilla ei ole ollut tarvittavaa kapasiteettia niiden hyödyntämiseen. Toiminta on ollut tekopyhää hurskastelua.

On jätettä vievän länsimaan tehtävä valvoa, minne muovi lopulta päätyy.

Globaali ympäristöongelma ei ratkea yksittäisten maiden toimilla, vaan vaatii yhteistyötä.

Suomi saa maksaa EU:lle tästä vuodesta alkaen jokaisesta muovipakkauskilosta, joka jää kierrättämättä.

Muovipakkausten erilliskeräys on onneksi alkanut tuottaa tulosta, vaikka kehittämisen varaa yhä on.

Tämä EU:n muovimaksu on nähty pirulliseksi EU:n veronkannon avaukseksi.

Kyse on paremminkin uudesta EU-maiden jäsenmaksutavasta, haittamaksusta, joka ohjaa järkevästi kohti ympäristöystävällisempää toimintaa. Se ei edes käy Suomen kukkarolle.

Oikein käytettynä ja kierrätettynä muovi on pahaa mainettaan parempi materiaali. Tärkeintä on silti mikromuovin kertymisen vuoksi vähentää muovin kulutusta.

Menot