Pääkirjoitukset

Muutos tuskin tyssää vaaleihin

Nykyhallituksen suuri kuntauudistus kuoli poliittisen rohkeuden puutteeseen jo aikaa sitten. Tosin edelleenkin siellä sun täällä tehdään näennäisiä kuntarakenneselvityksiä.

Turha kuitenkaan luulla, että seuraavalla hallituskaudella palattaisiin vanhaan ja jätettäisiin hallinnonuudistukset sikseen.

Jos keskusta saa vaaleissa suurvoiton, kuten tällä hetkellä näyttää, vanha kunnon maakuntamalli kaivetaan komerosta, pölytetään ja esitellään kuin uutena ideana.

Jo tällä viikolla keskustalainen kansanedustaja ja Kunnallisalan kehittämissäätiön puheenjohtaja Antti Rantakangas hehkutti kunta- ja sote-seminaarissa kolmiportaista hallintomallia.

Hänen mielestään tulevaisuudessa tarvitaan kaksi kuntaperusteista hallinnon tasoa – kunta ja alue.

Sen jälkeen, kun mahdollinen sote-ratkaisu syö yli puolet kuntien rahoista, tarvitaan Rantakankaan mukaan uudenlaista ajattelua.

Kuntaa ei pidä nähdä vain palvelujen järjestämiskoneena. Kunta on keskustalaisen ajattelun mukaan ennen muuta lähidemokratiayhteisö ja alueen elinvoiman edistäjä. Tällöin kunnan koko ei olisi keskeisin asia.

Vaalien jälkeen kuntien vastuulla olisi kehittää uusia hallinnon malleja.

Kaunis ajatus sinänsä, ettei ylhäältä sanella, vaan kunnat saisivat keskenään kehitellä uutta ja toimivaa hallinnonmallia.

Kunnilla on tosin kohtalaisen vähän näyttöjä tämän tyyppisen yhteistyön onnistumisesta. Tavoitteena on usein katsoa vain oman kunnan etua, eikä kokonaisuuden onnistumista.

Yleensä aina huudetaan valtiota apuun ennemmin tai myöhemmin.

Monessa asiassa onnistunut Kainuun hallintokokeilukin kaatui lopulta kuntien keskinäiseen riitelyyn. Siinähän kunnallista päätösvaltaa ja tehtäviä siirrettiin maakunnalle, jolla oli suoralla vaalilla valittu luottamushallinto.

Kokeilu sai aikoinaan runsaasti kritiikkiä kansalaisilta, mutta moni Kainuussa olisi ollut valmis jatkamaan sitä.

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan kokeilussa onnistuttiin muun muassa pitämään kustannuskehitys maltillisempana kuin muualla maassa.

Alkuvaikeuksien jälkeen esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämisestä saatiin hyviä kokemuksia.

Samassa tutkimuksessa kansalaiset valittivat vaikutusmahdollisuuksiensa heikkenemisestä, mutta olisivat halunneet jatkaa kokeilua vuoden 2012 jälkeen. Alueen kunnat eivät kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen ja se oli siinä.

Sote-ratkaisu on veitsenterällä. Jos se menee nyt mönkään, ensi vaalikaudella maakuntamalli voi nousta arvoon arvaamattomaan. Sehän on keskustan lempilapsi ja hommaa on jo Kainuussa kokeiltu.

Ei se ainakaan monimutkaisempi himmeli ole kuin nyt tarjolla oleva sote-uudistus.

Joka tapauksessa muutos jatkuu, sillä nykyisellä mallilla suuri osa kunnista on pian konkurssikypsiä.