Pääkirjoitukset

Myrskyt ovat kaataneet luulot sähköverkosta

Pimeät joulunpyhät viisi vuotta sitten muuttivat ajattelua yhteiskunnassa. Kuvitelma sähkön jakeluverkon toimintavarmuudesta kaatui tapaninpäivän myrskyssä yhtä aikaa 3,5 miljoonan puukuution kanssa.

Keskijänniteverkon korjaaminen vei muutaman päivän, ja kaukana pienjänniteverkon päissä asukkaat saivat kärvistellä jopa yli viikon. Sähköttömiä talouksia oli satojatuhansia.

Myrsky paljasti selviä puutteita erityisesti viranomaisten ja sähköyhtiöiden toiminnassa. Korjaajia oli hälytettävä apuun toiselta puolen Suomea.

Tämän vuosikymmenen tuhoisimmat myrskyt ovat sattuneet hankalasti juuri loppuvuoteen, jolloin vielä vetinen ja roudaton maa ei tue tuulen piiskaamia puita. Pahempaa taitaa olla luvassa, sillä ilmaston lämmetessä talvikausien roudaton jakso pitenee ja tuulennopeudet saattavat myräköissä kasvaa.

Suurin vastuu varautumisessa on sähköyhtiöillä, joilta 2013 säädetty sähkömarkkinalaki vaatii sähkön toimintavarmuuden parantamista asteittain 2020 luvun loppua kohti. Yhtiöiden kannustimena ovat sähkönjakelun vakiokorvauksen korotukset määräaikoineen.

Jakeluverkon vika ei saa aiheuttaa asemakaava-alueella asiakkaalle yli 6 tunnin pimeyttä eikä muualla yli 36 tunnin keskeytystä, mikä sekin riipii nykyajan sähköstä riippuvaista elämistä. Puhelinyhteyksien ylläpidossakin on parannettavaa.

Sähköyhtiöiden vastauksena on maakaapelointi kohtuullisella, lähes 10 000 kilometrin vuosivauhdilla. Ilmajohtoja siirretään lisäksi keskeltä metsää teiden varsille, missä viat ovat helpommin havaittavissa ja korjattavissa.

Verkkovarmuuden nurja puoli on se, että laskun maksaa lopulta kuluttaja. Energiaviranomaisten tehtävä on pitää vaari, etteivät yhtiöt sorru ylilaskutukseen.

Myrskyt vaativat paljon myös yhtiöiden tiedottamiselta ja asiakaspalvelulta, jonka ei ole varaa ruuhkautua. Tarvitaan tarkkaa ennakkosuunnittelua ja valmiita toimintamalleja.

Myrskyt sähkökatkoineen eivät ole voitettu kanta, sillä niitä on luvassa vastakin. Myrskyennusteet ovat sentään tarkentuneet, mikä auttaa niihin varautumisessa.

Kynttilöitä tarvitaan muutenkin kuin tunnelman luomiseen – unohtamatta pattereita, puhdasta vettä, säilykkeitä tai maaseudulla jopa aggregaattia.