fbpx
Pääkirjoitukset

Nato-hakemus alkaa olla lähettämistä vaille valmis

Empijöitä on ja punnitseminen hyvien ja huonojen puolien välillä kuuluu asiaan. "Suomen Nato-ratkaisu ei ole ketään vastaan, vaan se on tehtävä Suomen turvallisuuden puolesta".
Kokoomuksen Antti Häkkänen puhui täysistunnossa 20. huhtikuuta 2022, kun eduskunta aloitti Nato-jäsenyyttä koskevan ajankohtaisselonteon käsittelyn. Kuva: Heikki Saukkomaa
Kokoomuksen Antti Häkkänen puhui täysistunnossa 20. huhtikuuta 2022, kun eduskunta aloitti Nato-jäsenyyttä koskevan ajankohtaisselonteon käsittelyn. Kuva: Heikki Saukkomaa

Enää sitä ei tarvitse kierrellä: Suomi hakee jopa mahdollisimman pikaisesti täysjäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitossa, jonka englanninkieliseen nimeen perustuva lyhenne on Nato. Tämä on suoraan pääteltävissä eduskunnassa kuluneella viikolla käydystä keskustelusta.

Mediaa on syytetty Nato-hysterian lietsomisesta. Se on ollut sekä perusteetonta sekä karkeasti yliampuvaa. Sellaiseen ei ole minkäänlaista syytä: miksi kukaan olisi sellaista harrastanut vapaan tiedonvälityksen vallitessa? Tosiasioita ja Venäjän häikäilemättömyyttä ei ole tarvinnut keksiä tyhjästä – ne ovat puhuneet puolestaan.

Myöskään Natoon tai Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautuvia – asiallisia – puheenvuoroja ei ole luonnollisestikaan jätetty julkaisematta. Tämä on juuri sitä arvokasta, mistä on pidettävä kiinni vapaassa maassa.

On vain lievästi tulevia päätöksiä ennakoivaa, kun Ilta-Sanomat kertoi torstaina (21.4.), että ylivoimainen valtaosa kantansa lehdelle kertoneista kansanedustajista näyttää liittoutumiselle vihreää valoa. Tässä vaiheessa sen pitäisi olla pelkästään yleistä mielipidettä rauhoittavaa. Päättäjät ovat huomattavan – jopa historiallisen – yksituumaisia.

On tiedettyä ja yleisesti hyväksyttyä, että eduskunta on oikea paikka näin ratkaisevan ja kauaskantoisen päätöksen tekemiseen. Yhtä hyvin on tiedossa, että edustakuntapuolueista vain opposition kokoomus on ollut jo huomattavan pitkään yksiselitteisesti jäsenyyden kannalla.

Vasemmistoliiton useiden kansanedustajien odotetun kielteisestä kannasta ei pidä kenenkään polttaa maitojaan. Kovin olennainen asia kokonaisuudessa ei ole edes se, jatkaako puolue päätöksen jälkeen hallituksessa. Jatkaa tai ei.

Empijöitä on eduskunnassakin ja punnitseminen hyvien ja huonojen puolien välillä kuuluu asiaan.

Pääministeripuolue SDP ei kohota kurssia kursailullaan. Ilta-Sanomille kertoi myönteisestä kannastaan vain vaivaiset kaksi puolueen kansanedustajaa. Ilmeisellä yhteispäätöksellä sammutetut demarilyhdyt eivät valaise tietä kohti seuraavia, vajaan vuoden päästä pidettäviä eduskuntavaaleja.

Onnellista olisi, että Ruotsi ehtisi tekemään oman Nato-päätöksensä samaan aikaan tai ainakin välittömästi samassa yhteydessä, “aikaikkunassa”, kuten muoti-ilmaisu kuuluu. Yhteyttä Pohjanlahden taakse on ainakin pidetty kiitettävästi.

Suomen aktiivinen mukanaolo kansainvälisessä puolustusyhteistyössä ja aivan käytännön laajoissakin harjoituksissa on luonut jo pitkään hyvää pohjaa aidolle ja täysipainoiselle liittoutumiselle.

Suomi on jo aikoja sitten puolensa valinnut. Silti on jatkuvasti syytä korostaa, tasavallan presidentti Sauli Niinistön muotoilua, jonka mukaan Suomen Nato-ratkaisu ei ole ketään vastaan, vaan se on tehtävä Suomen turvallisuuden puolesta. Eduskuntakeskustelun tärkeimpiä puheenvuoroja olikin aikaisemmin Nato-jäsenyyttä vastustaneen Kimmo Kiljusen (sd.) ilmoitus (Yle 20.4.), jonka mukaan hän yhtyy Niinistön näkemykseen.

Menot