Pääkirjoitukset

Natolta selvä viesti Venäjälle

Euroopan turvallisuuspoliittinen ilmasto on muuttunut muutamassa vuodessa entistä huonompaan suuntaan. Kansalaiset pelkäävät ja ovat epäluuloisia. Paine puolustusbudjettien kasvattamiseen on kova, vaikka monet kansantaloudet elävät taantuman kourissa lähes poikkeusoloissa. Idän ja lännen vähäiseksi käynyttä vuoropuhelua leimaa luottamuspula, joka heijastuu muuhunkin kuin vain turvallisuuspolitiikkaan.

Venäjän operaatio Krimillä, Ukrainan kriisi, ääri-islamistien hillitön väkivalta Lähi-idässä ja terrori-iskut Euroopassa ovat jättäneet pitkät varjot koko maailmaan. Tällainen ilmapiiri synnyttää luontaiset edellytykset asevarustelulle ja sotilaallisten valmiuksien kohottamiselle.

Näissä oloissa ei ole suurikaan yllätys, että Nato kohottaa joukkojensa taisteluvalmiutta. Puolustusliitto hioo sotakeihäänsä kärkeä vahvistamalla nopean toiminnan joukkojaan. Alkuvaiheessa prikaatin kokoiseen yksikköön tulee sotilaita muun muassa Saksasta, Hollannista ja Norjasta. Joukot ovat lähtövalmiina viidessä päivässä ja ne varustetaan niin, että taisteluvoima riittää noin kuukaudeksi.

Keihäänkärkensä vahvistamisen lisäksi Nato on perustamansa esikuntansa Baltian maihin, Puolaan, Romaniaan ja Bulgariaan, jotka ohjaavat paikallisia sotaharjoituksia ja myös nopean toiminnan joukkoja. Tämän selvempää viestiä läntinen puolustusliitto voi tuskin Venäjän suuntaan lähettää.

Entiset Moskovan komennossa olleet itäisen Euroopan maat ovat ja myös pysyvät osana länttä, jonka takuumiehenä on Nato. Puolustusliitto lisää myös sotaharjoituksiaan ja edellyttää jäsenmailtaan puolustusmenojen korottamista vähintään kahteen prosenttiin niiden bruttokansantuotteesta.

Venäjä on talouskriisistään huolimatta lisäämässä puolustusmäärärahojaan, joilla se modernisoi armeijansa vanhentunutta aseteknologiaa. Maan armeija vahvistaa joukkojaan ottamalla uudelleen käyttöön jo kertaalleen suljetun Ala-Kurtin varuskunnan Suomen rajan tuntumassa. Myös Venäjän ilma- ja merivoimien aktiivisuus Itämeren alueella on viime kuukausina tuntuvasti kasvanut.

Maanosamme turvallisuuspoliittinen tilanne on kehittynyt epätoivottavaan suuntaan, kylmän sodan ja asevarustelukierteen kylmät tuulet puhaltavat taas. Talouskriisin runtelemien valtioiden kassavarannoille olisi toki tähdellisempääkin käyttöä kuin kalliit asehankinnat.

Helsingissä pidetään heinäkuussa Euroopan turvallisuus- ja yhteystyöjärjestön Etyjin 40-vuotisjuhlakokous. Vuonna 1975 pidetty Helsingin huippukokous, johon maailman silloiset johtajat kokoontuivat, sulatti ikiroutaa idän ja lännen suhteista ja liennytyksen aika alkoi.

Ensi kesän juhlakokouksessa ei kannata keskittyä vain menneiden muisteluun, sillä aseita kalisellaan taas. Eurooppa on suistumassa vakaan ja kestävän rauhantilan tieltä.