Pääkirjoitukset

Nelosolut pysyköön Alkossa

Taloustutkimuksen saralla kunnostautunut Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT on laajentanut osaamisaluettaan alkoholipolitiikan suuntaan. PTT esittää nelosoluen myynnin siirtämistä Alkosta päivittäistavarakaupan myyntiartikkeliksi. Idea ei ole uusi, tällä kerralla se vain tuli uudesta suunnasta.

Tutkimuslaitos lähtee esityksessään ensisijaisesti vähittäiskaupan ja sen kannattavuuden näkökulmasta. Se on ymmärrettävää, koska tutkimuksen rahoittivat Päivittäistavarakauppa ry. ja Panimoliitto.

Kato on pyyhkäissyt pienten päivittäistavarakauppojen yli. Kuluneen kymmenen vuoden aikana tuhat puotia on laittanut lapun luukulleen ja kaupanteko on siirtynyt suuriin supermarketeihin, joiden kyljessä on useimmiten myös Alkon myymälä.

Tuhatta pikkukauppaa ei nelosoluella herätetä henkiin, mutta näihin päiviin asti sinnitelleet saattaisivat saada olutkaupasta muutaman vuoden lisää. Uusi myyntiartikkeli saattaisi varmistaa myös muutaman sata kaupan työpaikkaa, parhaassa tapauksessa tuoda jopa niitä lisääkin.

Yksinomaan Alkon valikoimiin kuuluvan nelosoluen markkinaosuus on vaatimaton, vain nelisen prosenttia. PTT uskoo sen nousevat jopa 24 prosenttiin keskioluen kustannuksella. Olutkaupan vapauttaminen siirtäisi alkoholin kulutuksen painopistettä väkevistä juomista mallastuotteisiin ja kasvattaisi ongelmajuomista ainoastaan kahdella prosentilla.

Merkittävin etu valtiontalouden näkökulmasta nelosoluen jakelukanavan vaihdos syntyisi matkustajatuonnin vähenemisenä. Virosta arvioidaan tuotavan vuosittain yksin olutta 100 miljoonan euron arvosta.

Kaljarallin uskotaan muutoksen jälkeen puolittuvan. Se toisi valtion kassaan lisää verotuloja. Tähän asti alkoholijuomiin käytetyt rahat ovat hyödyttäneet Viroa, mutta haitat ovat täysipainoisesti langenneet suomalaisen yhteiskunnan kannettaviksi.

Suomessa on perinteisesti pidetty alkoholin kulutuksen tehokkaimpina rajoitteina hintaa ja saatavuutta. Kun keskiolut tuli ruokakauppoihin vuonna 1969, alkoholin kokonaiskulutus ryöpsähti aivan uusiin litramääriin. Nyt keskivertosuomalainen juo vuodessa kymmenen litraa alkoholia sataprosenttiseksi muutettuna. Määrästä puolet kertyy oluesta, pääasiassa keskioluesta.

Asiantuntijoiden mukaan kulutustottumusten muutos väkevistä mietoihin ei merkittävästi vähentäisi ongelmajuomista. Suomalaiset alkoholisoituvat edelleen pääosin juomalla olutta.

Oluen valmistus, myynti, verotus ja jakelukanavat ovat pikkukauppojen kannattavuutta ja elinvoimaa laajempi kokonaisuus. Kyse on kansanterveyteen vahvasti vaikuttavasta tuotteesta, ei mistä tahansa elintarvikkeesta.

On vaikea uskoa, että pienmyymälät kykenevät ylläpitämään palveluitaan tukeutumalla vain oluen vetovoimaan. Olutvetoisesta kauppakuolemien torjunnasta maksettava hinta saattaa koitua yhteiskunnalle ja yksittäisille kansalaisille, heikoille ihmisille aivan liian kalliiksi.

Päivän lehti

9.4.2020