Pääkirjoitukset

Nettiin karkaavat jo vauvatkin

Uudeksi vielä eilen kutsuttu teknologia on nuorille jo vanhaa. 1990-luvulla ja sen jälkeen syntyneet eivät juuri muusta tiedäkään.

Tuoreen lasten mediabarometrin mukaan internetin käyttö alkaa jo vauvana.

Enää ei voi puhua hurskastellen mistään peräkamarin poikien käsiin räjähtäneestä peliharrastuksesta, joka uhkaa terveitä elämäntapoja ja vuorokausirytmejä sekä pidentää todennäköisesti valmistumisaikoja.

Nyt karkaavat käsistä jo imeväisikäiset pienokaisetkin, tasapuolisesti tytöt ja pojat.

Uusia laitteita innokkaasti hankkivat lapsiperheet ojentavat tabletin jopa babysitterissä potkiskelevalle perheen pienimmälle.

Langattomasta netistä on tullut jo lähestulkoon joka kodin perusvarustus. Jos netti on poikki, kriisitilanne on päällä välittömästi.

Tutkimusten mukaan nettipelaaminen alkaa usein jo 3–4 vuoden iässä. Ei voi vielä kuvitellakaan, että lapsi mitenkään kykenisi sen ikäisenä harkitusti valitsemaan itselleen soveliasta aineistoa. Paljon on vanhempien valistuneisuuden varassa.

Ei siinä kaikki: jo parivuotiaatkin pelaavat yleisesti digitaalisia pelejä. Nettiä ja pelejä käytetään samaan tapaan lapsenvahtina kuin vielä vähän aikaisemmin videoita: jätetään lapsi koneen ääreen oman onnensa nojaan.

Valitettavasti nuoren nettipolvenkaan lapset eivät opi valistunutta mediankäyttötaitoa äidinmaidostaan. Se on jonkun opetettava, ettei kaikki perustu pelkkiin kokeiluihin. Siihen pakottaa jo internetin perusluonnekin.

Vapaa tiedon valtaväylä on todellakin vapaa, hyvässä ja pahassa. Valitettavasti kaikki nettipelit ja sivustot eivät ole pelkkää harmitonta pikkukakkosta.

Median lukutaitoa pitäisi opettaa yhä pienemmille lapsille, mutta kuka opettaisi sitä ensin vanhemmille?

Karmeinta on se, etteivät he ole sen valistuneempia kuin jälkikasvunsa. Usein on täsmälleen päinvastoin, kun lapset joutuvat neuvomaan vanhempiaan.

Lapsuudellekin pitää jäädä aikaa, eikä parivuotiaita voi mitenkään panna päiväkodeissa mihinkään esikoulua edeltävään ”leikkiopetukseen” tablettejaan tavailemaan.

Mediakasvatusta on kouluissa, mutta rahapulassa kouristeleva koululaitos on asiassa melko mahdottoman tehtävän edessä.

Tietotekniikka karkaa koko ajan käsistä, ja laitteet ovat saman tien vanhentuneita, jos niitä jossakin vaiheessa pystytään kouluihin hankkimaan.

Hölmöimmillään tasapuolisuusvaatimukset ja vastuukysymykset estävät lasten omien tietokoneiden ja kännyköiden käytön koulutyössä.

Koulut elävät liitutauluaikaa, kun lapset ovat jo tukevasti pilvipalveluiden parissa.

Onneksi koko isossa asiakokonaisuudessa on toinenkin, valoisampi puolensa.

Lapset oppivat Suomessa parhaimmillaan jo pieninä tottuneiksi teknologian hyväksikäyttäjiksi ja varmaankin toisinaan jopa luoviksi sisällöntuottajiksi.

Seuraavan suomalaisen peliyhtiön menestystarinan kirjoittavat todennäköisesti lapset.