Pääkirjoitukset

Nettiuhkaus voi kääntyä järkyttäväksi veriteoksi

Jokainen nettiuhkaus on rikos, eikä niitä pidä ikinä ohittaa kevyesti. Islamilaisten profeettaa Muhammedia esittävät pilakuvat ovat vaatineet jo lukuisia ihmishenkiä.
Ilmaisuvapauden puolesta järjestetyn mielenosoituksen osanottaja pitelee Charlie Hebdo -satiirilehteä Pariisissa sunnuntaina. Kuva: epa08755691
Ilmaisuvapauden puolesta järjestetyn mielenosoituksen osanottaja pitelee Charlie Hebdo -satiirilehteä Pariisissa sunnuntaina. Kuva: epa08755691

Islamistiset asemiehet hyökkäsivät pariisilaisen satiirilehden Charlie Hebdon toimitukseen tammikuussa 2015. Kaksitoista ihmistä kuoli, joukossa Ranskan tunnetuimpia sarjakuvataiteilijoita.

Terroriteko herätti laajaa liikehdintää väkivaltaa vastaan ja lehdistön- sekä ilmaisunvapauden puolesta.

Tapahtumasarja sai surullista jatkoa viime perjantaina, kun ranskalainen historianopettaja Samuel Paty kuoli kammottavan veriteon uhrina Pariisin lähellä. Teosta epäillään 18-vuotiasta tshetsheenimiestä, joka kuoli yhteenotossa poliisin luoteihin.

Islamilaisten profeettaa Muhammedia esittävät pilakuvat ovat vaatineet jo lukuisia ihmishenkiä. Jo niiden alkuperäinen julkaisu tanskalaisessa Jyllands-Postenissa vuonna 2005 sai ääri-islamilaisen maailman raivoihinsa.

Ranskan poliisi selvittää, millainen nettiuhkausten vyöry ja tappouhkausten verkosto on perjantaisen murhan takana.

Jokainen nettiuhkaus on rikos, eikä niitä pidä ikinä ohittaa kevyesti. Lopputulos saattaa pahimmillaan olla järkyttävä.

Murhattu opettaja oli pitänyt koululaisille oppitunnin ilmaisunvapaudesta ja oli sen yhteydessä näyttänyt Muhammed-piirroksia.

Provosoivaa viestiä opettajasta ja hänen toiminnastaan välitettiin internetissä, eli lopulta hyvin todennäköisesti nuori tshetsheeni toimi murhassa vain työkaluna.

Varsinaisen tappokehotuksen antamisesta on epäiltyinä kaksi miestä yhteensä yhdentoista ihmisen joukossa (Yle 19.10.).

Ääri-islamilaisen terrorisminsa kanssa kamppaileva Ranska on monella tavalla eurooppalainen erityistapaus.

Lehdistön ilmaisunvapaus käsitetään maassa perinteisesti hyvin laajasti: aina rajuun ja mitään kunnioittamattomaan satiiriin asti.

Nykyään salaisessa paikassa toimitettu vasemmistoradikaali Charlie Hebdo julkaisi syyskuussa uudelleen kiistellyt Muhammed-kuvat, kun alkoi oikeudenkäynti vuoden 2015 terrorihyökkäyksestä syytettyjä vastaan.

Tätä saattoi pitää ehkä turhanakin provokaationa, mutta myös osoituksena siitä, että vapaa lehdistö ei taivu minkään uhkauksen edessä.

Päivän lehti

26.11.2020

Fingerpori

comic