Pääkirjoitukset

Nobel-palkittua on syytä kuunnella tarkasti

Suomi sai maanantaina täysin yllättäen mitä makeimman Nobel-uutisen. Ruotsin keskuspankki ilmoitti myöntäneensä ”taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi” suomalaiselle Bengt Holmströmille, joka toimii professorina amerikkalaisessa Massachutes Institute of Tecnology -yliopistossa (MIT).

Holmström jakaa palkinnon Harvardin yliopiston professorin Oliver Hartin kanssa sopimusteorian tutkimuksista.

Vaikka taloustieteen Nobel ei olekaan perua dynamiitin keksijänä tunnetun Alfred Nobelin testamenttilahjoituksesta, on se aito ja oikea Nobel, joka ansaitsee kaiken arvostuksen.

Holmström on tehnyt tieteellisen uransa Yhdysvalloissa, mutta ilmoitti välittömästi tiedostustilaisuudessaan olevansa ensisijaisesti ja ainoastaan suomalainen. Palkittu antoi hienon tunnustuksen kotimaalleen.

Kaikki Suomen aikaisemmat Nobelit olivat omien aikakausiensa historiallisia merkkipaaluja. Bengt Holmströmin saamaan tunnustukseen ei liity kansainvälispoliittisia tai muitakaan väritteitä. Se on tunnustus tieteellisestä työstä ja samalla ehdottomasti myös suomalaisen talousosaamisen nauttimasta kansainvälisestä arvostuksesta.

Holmström on aikaisemminkin ottanut kantaa Suomen talousongelmien hoitoon. Hän on muun muassa patistanut Suomea panemaan kilpailukykynsä kuntoon.

Nyt hänen kannanotoillaan on aikaisempaakin enemmän painoarvoa.

Palkintonsa Holmström sai sopimusteoreettisista tutkimuksistaan. Hänen erikoisalansa liittyy suoraan siihen, mistä Suomessa on väännetty jo pitkään. Ensin puhuttiin yhteiskuntasopimuksesta, sitten kilpailukykysopimuksesta ja kaiken aikaa myös paikallisen sopimisen lisäämisestä työmarkkinoilla.

Tulokset ovat kuitenkin jääneet sangen laihoiksi. On ollut helpompi vastustaa kuin nähdä mahdollisuuksia.

Kun sopimisen alalta on kansainvälistä huippuluokan asiantuntemusta, on sitä osattava aikaisempaa paremmin hyödyntää.

Bengt Holmström on yliopistomies, jolle tieteellinen yhteisö on kehityksen kehto. Hän on ottanut voimakkaasti kantaa Suomen yliopistoleikkauksiin. Myös tämä viesti on otettava vakavasti.

Tieteenteon itsenäisyys ja sen edellyttämä rahoitus ovat edelleen yksi Suomen ehdottomista menestystekijöistä.