Pääkirjoitukset

Nokialle alkoi uusi aika

Helsingin jäähallissa tehtiin eilen suomalaista teollisuushistoriaa. Nokian ylimääräinen yhtiökokous päätti ennakkokaavailujen mukaisesti myydä yhtiön matkapuhelinliiketoiminnan amerikkalaiselle Microsoftille 5,4 miljardin euron kauppahinnalla.

Vuonna 1868 Pirkanmaalle Nokianvirran rannalle perustetusta puuhioketehtaasta on pitkä ja monipolvinen matka eiliseen yhtiökokoukseen. Matkan varrella tuotevalikoimissa on ollut metsäteollisuuden tuotteita, renkaita, kumisaappaita, kaapelia, tovin aseitakin ja sittemmin viestintäelektroniikkaa. Alkuvoimansa suomalainen menestystarina ammensi kosken virtaavasta vedestä ja suomalaisen metsän puista.

Nokia veti Suomen takaisin jaloilleen 1990-luvun alkuvuosien syvästä lamasta. Matkapuhelimen voittokulku mullisti maailman muutamassa vuodessa ja kehityksen kärjessä kulki suomalainen Nokia, joka kriisivuosiensa jälkeen oli osannut valita oikean toimialan uuden nousunsa ponnistusalustaksi.

Mobiili-Nokia ei enää hakenut menestystekijöitään koskista ja metsistä, vaan osaamisesta, jonka perustana oli puolestaan vahva suomalainen koulutusjärjestelmä. Teknisistä korkeakouluista valmistui insinöörejä yhtiön innovaatioyksiköiden tarpeisiin, muista oppilaitoksista ammattilaisia markkinoinnin, tuotannon ja logistiikan tarpeisiin.

Nokiasta tuli vuosituhannen vaihteeseen mennessä leivän isä noin 25 000 suomalaiselle. Sen merkitys tuntui toki sen työntekijöitä paljon laajemmalle, koko kansantalouteen. Nokia-kaupungit Salo ja Oulu, mutta myös Tampere ja pääkonttorikaupunki Espoo vaurastuivat yhtiön imussa.

Kaiken aikaa Nokia kansainvälistyi vauhdikkaasti yritysostoin sekä perustamalla uusia tehtaita ja kehittämiskeskuksia eri puolille maailmaa. Koko ajan se on kuitenkin pysynyt suomalaisena yhtiönä.

Kun uutinen Nokian hallituksen päätöksestä luopua matkapuhelimista tuli julki, siitä asti on keskusteltu, mikä lippulaivassa meni pieleen. Pudotus maailman kännykkäbisneksen markkinajohtajan paikalta nykyiseen kolmossijaan on ollut raju ja nopea.

Huono selitys ei ole sekään, että yhtiössä oltiin liian tyytyväisiä omaan erinomaisuuteen ja nukahdettiin vaaralliseen hyvän olon tunteeseen. Ehkä kilpailijoita aliarvioitiin eikä uskottu niiden koskaan nousevan markkinajohtajan vanaveteen saati ohi.

Toistaiseksi varmaa selkoa ei ole Microsoftille takaisin siirtyneen toimitusjohtajan Stephen Elopin perimmäisestä roolista Nokiassa. Tuliko hän taloon alun alkaenkin myyränä, jonka yksinomaisena tehtävänä oli junailla yhtiön matkapuhelimet Microsoftin omistukseen? Kysymykseen saadaan varmasti oikea vastaus ennemmin tai myöhemmin.

Tiistain ylimääräinen yhtiökokous ei pannut pistettä Nokian historialle, vaikkakin se käänsi sen sivua. Kaupan jälkeen poikkeuksellisen vahvalla kassalla varustettu Nokia laskee tulevaisuutensa kolmen tukijalan varaan. Matkapuhelinten verkkoasemat, kartta- ja paikkatietopalvelut ja patentit ovat hyvissä käsissä ja viisaasti johdettuina kasvualoja, joilla menestytään, mutta entiseen suuruuteensa alansa maailman valtiaana Nokia tuskin koskaan palaa.