Pääkirjoitukset

Nousukauden ennakoiminen on riski

Talousviisaiden käppyrät voivat helposti mennä metsään.
Antti Rinteen tuleva hallitus aikoo hellittää tiukan taloudenpidon linjasta ja lisätä pysyviä menoja 1,2 miljardin euron verran Kuva: Joel Maisalmi
Antti Rinteen tuleva hallitus aikoo hellittää tiukan taloudenpidon linjasta ja lisätä pysyviä menoja 1,2 miljardin euron verran Kuva: Joel Maisalmi

Hallitusneuvottelujen vetäjä Antti Rinne (sd.) määritteli normaaliksi talouskasvuksi noin kahden prosentin kasvuvauhdin.

Ekonomistien mukaan Suomen talouden normaali kasvuvauhti lähivuosina ei kuitenkaan tule olemaan kahta prosenttia. Asiantuntijoiden näkemys on, että kasvuvauhti on selvästi verkkaisempaa.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen kommentoi, että maailmalla on oltu pitkässä noususuhdanteessa ja merkit viittaavat kasvun hidastumiseen.

Kyllä silloin on realistista odottaa, että seuraavan neljän vuoden aikana jäädään alle pitkän aikavälin kasvun, kaikki muu on aika toiveikasta, Heiskanen varoitti.

Talousviisaiden käppyrät voivat helposti mennä metsään, mutta parhaan mahdollisen tiedon sivuuttamisessa on omat riskinsä.

OP on povannut 1,6 prosentin ja ensi vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua. Pääekonomisti Heiskasen mukaan kasvu voi kiihtyä kahteen prosenttiin korkeintaan väliaikaisesti, jos kaikki menee parhain päin.

Kysymys kuuluu, voiko valtio perustaa taloudenpitonsa toiveiden varaan. Kasvun ja työllisyyden koheneminen ovat täydellisiä arvoituksia seuraavan neljän vuoden aikana.

Antti Rinteen hallitus aikoo ilmeisesti hellittää tiukan taloudenpidon linjasta ja lisätä pysyviä menoja 1,2 miljardin euron verran.

Tähän päälle todennäköisesti lisää hyvää jaetaan investointien nimissä, kun valtion omaisuutta myydään muutaman miljardin euron arvosta.

Kaikki riskit, joita nousukauden epärealistisella ennakoimisella on, ovat nyt kasassa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen talouskasvu hidastui alkuvuonna. Kasvua tuli vuoden takaiseen vuosineljännekseen verrattuna, mutta edelliseen neljännekseen verrattuna vain 0,2 prosenttia.

Matkaa kahteen prosenttiin on valitettavan paljon.

Toivoa sopii, ettei toiveisiin perustuva strategia hajoa käsiin jo ensi vuonna. Suomi ei ole edes korkeasuhdanteessa pystynyt elämään ilman lisävelkaa, nyt toivo on talouskasvussa.