Pääkirjoitukset

Nuorennusleikkaus ammattikoulutukseen

Hallitus onnistui saamaan ammatillisen koulutuksen uudistuksen valmiiksi eduskuntakäsittelyä varten. Tehtävää riittää vielä kosolti asetusten työstöstä reformista tiedottamiseen saakka, sillä laki ammatillisesta koulutuksesta on tuomassa merkittäviä muutoksia käytännön opiskeluun ja opetukseen jo ensi vuoden alusta.

Uudistuksen tavoitteet lupaavat paljon hyvää ja kaunista: vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin, vähentää koulutuksen keskeyttämisiä, turvata koulutustakuuta, yksilöllisiä opintopolkuja, ympärivuotista hakua ja koulutukseen joustavuutta vähemmällä byrokratialla.

Uudistukseen on leivottu sisään entistä enemmän työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja oppimisen arviointia. Motivaation lisääminen, kontaktit työelämään ja käytännön opit ovat enemmän kuin tarpeen, mutta yrityksiltä vaaditaan samalla uudenlaisia valmiuksia.

Hyviä harjoittelupaikkoja ei ole liikaa tarjolla, eikä työpaikoilla ole aina aikaa paneutua opiskelijoihin ja heidän ohjaukseensa. Koulutussopimuksesta ei saa tehdä lupalappua palkattoman työvoiman käyttöön.

On myös varmistettava, että opettajia ja ohjaajia riittää laatimaan jokaiselle opiskelijalle oman opintopolun.

Uuden rahoitusmallin on määrä kannustaa vähentämään koulutuksen keskeyttämisiä ja pitämään huolta jokaisesta opiskelijasta. Perusrahoituksen päälle oppilaitosta palkitaan suoritetuista tutkinnoista ja tutkintojen osasta sekä myös työllistymisestä ja jatko-opintoihin siirtymisestä.

Kaiken päälle ammattikoulutuksen 190 miljoonan euron säästöt ahdistavat jo oppilaitoksia. Entistä hankalammin ennakoitava rahoitusmalli herättääkin alalla huolta.

Luvassa on paitsi tutkintojen myös oppilaitosten karsintaa.

Valtiovallan on kannettava huolta koulutuksen saatavuudesta. Pitkien etäisyyksien takaa nuori saattaa pahimmillaan jättää kokonaan hakematta koulutukseen. Kynnys ammatilliseen koulutukseen on pidettävä matalana, jotta nuori ei jäisi vain peruskoulun varaan.

Koulutusuudistus on muhinut työelämän vaateiden ja säästöjen paineissa. Turhien raja-aitojen sijaan on korkea aika nostaa keskipisteeseen nuoret ja heidän työelämän taitojensa hiominen. Käytännönläheinen koulutus on parhaita keinoja taistella nuorten syrjäytymistä vastaan.

Päivän lehti

26.1.2020