Pääkirjoitukset

Nuorisolle nostetta oppikirjojen voimalla

Hyviä uutisia Suomesta. OECD raportoi Pisa-tutkimuksen perusteella, että suomalaiset ovat koulutuksen suhteen tasa-arvoisia.
Suomalaisten koulutusmahdollisuudet ovat hyvällä pohjalla, mutta korkeakoulutus ei vedä toivotusti.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n raportti listaa Suomen viiden parhaan maan joukkoon tarkasteltaessa, kun kuinka iso osa saa vanhempiaan paremman koulutuksen.

Koulutustason periytyminen viittaa yhteiskunnalliseen alikehittyneisyyteen. Se ei kuulu pohjoismaiseen demokratian ihanteeseen.

Monet maat ovat kuitenkin kirimässä Suomen koulutusetumatkaa kiinni, mikä on globaalisti hienoa.

On muistettava, että koulutusmahdollisuudet ovat hurjasti parantuneet koko maailmassa puolessa vuosisadassa.

Suomikin on nykyisin koulutustasoltaan aivan toinen maa kuin vielä 1900-luvun puolivälissä.

Huonona voi pitää sitä, että koulutustason nousu maailmassa ei ole heti johtanut tasavertaisiin yhteiskuntiin.

Rikkaimmissa maissa keskimääräinen koulutus kestää raportin mukaan toistakymmentä vuotta ja köyhissä maissa vain viisi. Koulutuksellisen eron räikeys on kuitenkin malttamattomuuden harhaa.

Ei ole olemassa perinteistä kahtiajakoa köyhiin ja rikkaisiin maihin, todistaa myös Hans Rosling postuumissa tietokirjassaan Faktojen maailma (2018).

Eri maissa tulotaso parantuu hiljalleen koko ajan ja samalla kansalaisten koulutustasokin kasvaa ja ero maiden välillä kuroutuu kiinni.

Hyvä koulutus ja kelpo ammatti ovat globaalisti tehokkainta köyhyysriskien hallintaa. Kouluttautuminen nostaa tuloja ja pienentää työttömyyden riskiä.

Raportti suosittaa tukemaan vähäosaisten lasten ja nuorten koulutusta.

Suomalaisen koulujärjestelmän etuna on, ettei lapsia jaeta taustansa perusteella eritasoisiin kouluihin, vaan kaikille annetaan samat lähtökohdat. Opettajat ovat paljon vartijoina.

Koulutuksen hankkiminenkin on Suomessa edullista.

Huolta aiheuttaa vain se, että korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta jää Suomessa alle OECD-keskiarvon.

Kun monen OECD-maan nuorista aikuisista hyvinkin puolet on korkeakoulutettuja, Suomessa korkeakoulutettujen osuus on kaksi viidestä.

Siinä on vakava parannuksen paikka.