Pääkirjoitukset

Nuorisotyöttömyys on iso ongelma

Työttömyys ja erityisesti nuorten työttömyys on muutamissa eteläisen Euroopan maissa jo hallitsematon ongelma. Euroopan unionin jäsenmaissa nuorisotyöttömyyden prosentiksi kirjattiin toukokuussa 23,1 prosenttia. Talouskriisin runtelemassa Kreikassa jopa 60 prosenttia nuorista on vailla töitä ja Espanjassakin yli puolet.

Tilanne ei ole aivan niin lohduton kuin lukemat osoittavat, sillä luvut on laskettu työttömien osuutena koko ikäluokasta. Opiskelijoita ei ole seulottu pois julkaistuista työttömyysluvuista.

Samaa laskentamallia käyttäen Suomen nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömyys on hiukan alle EU:n keskiarvon, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö ongelmaan pitäisi suhtautua vakavasti.

Nuorisotyöttömyys on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka hoitamattomana saattaa johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Kun lähiöihin syrjäytyy tuhansien näköalattomien nuorten suuri joukko ja yhteiskunnan turvaverkot pettävät, syntyy lähes luontainen kasvualusta mellakoille ja muulle epäjärjestykselle.

Esimakua saatiin keväällä Tukholman lähiöissä, joissa autot paloivat ja ikkunat rikkoutuivat monena yönä nuorisomellakoiden seurauksena. Kaduille riehuivat lähiöiden nuoret, jotka kanavoivat protestinsa ilkivallan tekoon.

Ruotsalaiset yhteiskunnan turvaverkot ovat yhä kunnossa, mutta sekään ei enää kyennyt patoamaan leviävää tyytymättömyyttä. Työttömyys synnyttää turhautumista ja murentaa uskon tulevaisuuteen.

Saksassa nuorisotyöttömyyden ongelmaan ja samalla työvoimapulan torjuntaan on puututtu oppisopimuskoulutuksella. Peruskoulusta päässeet, mutta jatko-opiskelupaikkaa syystä tai toisesta vaille jääneet ohjataan yrityksiin työharjoitteluun. Sen myötä avautuu automaattisesti myös opiskelupaikka ammattikoulussa.

Saksassa on tällä hetkellä 1,5 miljoonaa nuorta oppisopimuskoulutuksessa ja maassa ei juuri tunneta ongelmaa nimeltä nuorisotyöttömyys.

Suomessakaan ei toki ole jääty toimettomina seuraamaan nuorisotyöttömyyden kasvua. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu nuorisotakuu. Sen myötä jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle on järjestyttävä joko jatko-opiskelupaikka tai työtä.

Tavoitteisiin päästäkseen hallitus on velvoittanut kunnat osoittamaan nuorelle työ- tai harjoittelupaikan. Niinpä kunnat ovat perustaneet muun muassa nuorten työpajoja ja palkanneet niihin ohjaajia.

Näyttää siltä, kunnat vastaavat velvoitteistaan, mutta silti osa nuorista ei tartu ojennettuun käteen. Nuorisotakuu velvoittaa kuntia, mutta ei nuoria. Suomessa saa yhä vapaasti syrjäytyä ja pysytellä yhteiskunnan tukitoimien ulkopuolella.

Yksi nuorisotakuun ongelma paljastui hiljattain Hämeen kauppakamarin tekemässä kyselyssä; sitä ei tunneta maakunnan yrityksissä. Vain seitsemän prosenttia Kanta- ja Päijät-Hämeen yrityksissä ilmoitti tuntevansa takuun sisällön.

Tietoa tarvitaan siis edelleen lisää, sillä yritykset ovat avainasemassa nuorten aidossa työllistämisessä.