Pääkirjoitukset

Nuorista on pidettävä huolta

 

Poliitikkojen puheissa nuoret on nostettu tikun nokkaan. Puheiden sisältö on, että yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. Nykyiset nuoret ovat tulevia aikuisia – harvenevan työntekijäkaartin tukipylväitä.
 
Nuorisotakuu on hyvä askel oikeaan suuntaan. Hallitus vakuuttaa olevan kaikin voimin hankkeen takana, kunnissa tuetaan käytettävissä olevilla resursseilla samoja pyrkimyksiä. 
 
Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriö havittelee reipasta ammatillisten koulutuspaikkojen leikkausta kaikkialla muualla paitsi pääkaupunkiseudulla. Arkitodellisuudessa nämä ristiriitaiset tavoitteet lyövät toisiaan kasvoille. 
 
Eiköhän karsimisen sijasta pitäisi varmistaa koulutuksen laatu ja työllistävyys. 
 
Samalla on hyvä tarkistella sitä, mihin ammatteihin nuoria koulutetaan. On nuorten suoranaista pettämistä järjestää pohjakoulutusta ammatteihin, joilla ei yksinkertaisesti ole töitä. Työttömäksi ei ketään kannata yhteiskunnan varoilla kouluttaa.
 
Suomi ei todellakaan tarvitse loputtomasti erilaisia käsitetaiteilijoita ja media-assistentteja, kun heille ei ole tarjota työpaikkoja.
 
Tilastoista löytyy karuja totuuksia. Päihde- tai rikoskierteeseen tai mielisairaalan suljetulle osastolle joutunut nuori maksaa yhteiskunnalle keskimäärin miljoonan euron lisälaskua.
Pelkästään vuonna 2011 jäi yli 1 500 alle 30-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveys- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi.
 
Se tekee keskimäärin neljä nuorta vuoden jokaisena päivänä..
 
Jokainen nuori on tärkeä. Onko?
 

Päivän lehti

8.4.2020