Pääkirjoitukset

Odotukset synkkenevät edelleen

Toiveet Suomen talouden piristymisestä loppuvuodesta jäävät turhiksi haaveiksi.

Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) eilen julkaisema suhdannebarometri kertoo tästä surullista kieltään.

Sen mukaan yritykset odottavat taloustilanteen synkkenevän edelleen. Työvoima vähenee kaikilla toimialoilla ja uusia yt-neuvotteluja ja irtisanomisia on luvassa.

Suhdannebarometri on samansuuntainen kuin aiemmin julkaistut kansalaisten, kaupan ja teollisuuden luottamusta mittaavat indikaattorit.

Tilanteen heikentyminen näkyy myös päivittäisessä uutisoinnissa. Viimeksi Ahlström ilmoitti suunnitelmistaan vähentää 350 työntekijää ja alkuviikosta Metso kertoi vähennystarpeeksi tuplamäärän.

Myös palvelualoilla ja kaupalla menee aikaisempaa huonommin.

Nyt pohditaan kuumeisesti, miten kurssi käännetään.

Suomalaiset ovat aikaisemmin terästäytyneet tällaisissa tilanteissa. On löytynyt niin yhteinen etenemissuunta, keinovalikoima kuin tavoite ja tahtotila.

Paljon väitetään, ettei tulevaisuuden haasteisiin voi etsiä eväitä menneisyydestä. Ei varmasti yksi yhteen, muitta paljon kuitenkin.

Faktat ovat samat ennen ja nyt: Suomi nousee vain vientivetoisen kasvun avulla. Meillä pitää olla hintakilpailukykyä ja tuotteita, jotka menevät maailmanmarkkinoilla kaupaksi. Nyt meillä ei ole riittävästi kumpaakaan.

Vientiteollisuutemme tuotanto on kolmanneksen pienempi kuin kuusi vuotta sitten. Tullin tuoreet tilastot kertovat miksi: etenkin sähköteknisten tuotteiden ja paperin vienti on vähentynyt.

Paperin kohdalla kyse on kysynnän hiipumisesta. Sähköteknisten laitteiden viennin väheneminen johtuu Nokiasta. Sen tuotteet eivät ole riittävän houkuttelevia.

Hintakilpailukyky on heikentynyt vuodesta 2007 tähän päivään asti. Yksi merkittävä syy löytyy keskeisiä kilpailijamaitamme nopeammasta nimellispalkkojen noususta, jota liittokohtaiset ratkaisut kiihdyttivät.

Hallitus on nyt kovan paikan edessä. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) pitäisi osoittaa johtajuutta patistamalla työmarkkinaosapuolet hallituksen kanssa yhteiseen pöytään sopimaan talouskurssin muuttavasta ratkaisusta.

On turvattava ostovoiman säilyminen kotimarkkinoiden toimivuuden takia, ja samalla pitää kohentaa hintakilpailukykyä maltillisella palkkaratkaisulla. Se edellyttää verokompensaatiota. Valtion pelivara kuitenkin kapenee. Ensi vuonna velkaa otetaan paljon ennustettua enemmän, 6,6 miljardia euroa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) lupasi rakenneuudistuksia, mutta ei kertonut, mitä uudistukset olisivat.

Paineet siirtyvät kuun lopulle, jolloin hallitus on luvannut tulla ulos ensi vuoden budjettiesityksellä.

Leikkauslistoja ei Urpilaisen pöydällä ole.

Päivän lehti

27.5.2020