Pääkirjoitukset

Ohjetaso ei viinarallia hiljennä

Tänään Suomessa astuu voimaan laki, joka velvoittaa Virosta suuria alkoholilasteja rahtaavat tekemään selkoa juomien käyttötarkoituksesta. Omaan, ei kaupalliseen käyttöön väkeviä saa tuoda 10 litraa, väkeviä viinejä 20, tavallista viiniä 90 ja olutta 110 litraa. Mikäli kuorma ylittää kyseiset määrät, niiden tuojan on kyettävä todistamaan, että juomat menevät omaan käyttöön. Perusteluksi käyvät muun muassa syntymäpäivät tai häät.

Tulli voi myös jälkikäteen vaatia todisteet enemmän tai vähemmän kosteista juhlista. Mikäli luotettavaa näyttöä tuomisten käyttötarkoituksesta ei ole, seurauksena ovat jälkiverot ja rangaistukset mahdollisesta salakaupasta.

Ohjetason määrittäminen on taas yksi suomalaispäättäjien ja viranomaisten epätoivoinen yritys hillitä todella mittavaksi paisunutta matkustajatuontia. Talvella määrättiin tuonnin ylärajaksi se, että matkustaja kykenee itse kantamaan ostoksensa maihin. Päätös on epätasa-arvoinen ja suosii omalla autollaan matkustavia.

Suomalaiset ovat jo tottuneet halpaan virolaiseen alkoholiin eikä edestakainen laivamatka juuri lisää kuorman hintaa. Halvimmillaan matkalippu maksaa parikymmentä euroa. Tallinnassa ja Virossa käydään toki muutenkin kuin halpojen juomien takia, mutta ne kuuluvat hyvin monen matkalaisen tuomisiin, vaikka suuria juhlia ei olisikaan tulossa.

Tilastot alkoholin tuonnista eivät ole täysin luotettavia, mutta arvioiden mukaan viitisentoista prosenttia kulutuksesta, noin 80 miljoonaa litraa, on ulkomaista, pääosin virolaista alkuperää.

Tuskin kenellekään on salaisuus, että virolaista alkoholia myydään pimeästi varsin avoimesti myös sisämaassa. Työpaikoilla, lähiöissä ja maaseudun kylissä kiertää kauppiaita, jotka myyvät tutuille, puolitutuille tai myös tuntemattomille juomia kuin myymäläautosta ikään.

Esimerkiksi laatikko nelosolutta maksaa Alkossa yli 40 euroa ja Virossa runsaan kympin. Kun välittäjä myy Tallinnasta tuomansa pakkauksen parillakympillä, se on ostajalle edullinen ja myyjä saa siitä vaivanpalkkansa ja ainakin rahoittaa kaupanteolla oman käyttönsä.

Tullin ei ole tarkoitus ryhtyä valvomaan tuontiohjeen noudattamista, mutta ohjetaso selkiinnyttää matkustajatuonnin käsitettä ja helpottaa tullin työtä. Sitä, onko nyt määritelty taso liian korkea vai matala, on vaikeata kenenkään ehdottomasti sanoa. Kansalaisten tarpeet ja juomatottumukset ovat kovin erilaisia.

Halpa Viron viina houkuttaa ohjetasosta huolimatta. Naapuri kiristää ensi vuonna alkoholiveroaan, mutta ei niin paljon, että se käynnistäisi laajamittaisen salakuljetuksen Venäjältä.

Suomalainen on valmis tekemään lähes mitä tahansa saadakseen edullisia päihteitä ja välttääkseen veroja. Niin pitkään, kun alkoholin hintataso on Suomenlahden eteläpuolella halvempaa kuin meillä, laivoilla riittää matkustajia.

Matkustajatuonnissa alkoholin myyntitulot ja verot jäävät Viroon ja haitat tulevat suomalaisen yhteiskunnan korvattaviksi, mutta se ei tunnu janoisia suomalaisia haittaavan.