Pääkirjoitukset

Oikeus ja kohtuus pitää olla kritiikissäkin

Anne Berner on sentään saanut ajettua asioita maaliin siitä huolimatta, että niiden sisältö ei ole ollut paras mahdollinen. Etenkin elintärkeissä ratahankkeissa asioiden pitää edetä.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa syyskuussa vuonna 2015 Helsingissä. Kuvaaja: Compic/Pekka Sipola

Sukujuuriltaan sveitsiläinen Anne Berner on ollut ihailtu ja palkittu liikenainen, jonka poliittista uraa on seurannut kitkerien kriitikoiden parvi. Päätös jättää politiikka ja siirtyä ruotsalaisen SEB-pankin johtokuntaan ei ole hänen taustaansa nähden mitenkään yllättävä.

Yksi kausi politiikkaa riitti, kuten asianomainen on aikaisemmin ennakoinut.

Berner sai Juha Sipilän johdolla – ja bisneslogiikalla toimivassa keskustassa merkittävän aseman – lunastettuaan paikkansa viime eduskuntavaaleissa huomattavalla äänimäärällä. Liike-elämä on kuitenkin hänelle luontevampi toimintaympäristö.

Keskeisen ministerin väistyminen vastuusta juuri kriittisimmällä hetkellä – vain viikkoja ennen vaaleja – on keskustalle paha paikka.

Tyylirikko oli etenkin se, että tieto asiasta tuli ruotsalaismedian kautta. Siitä tuli roimasti soraa Sipilän vaalivankkureiden rattaisiin.

Keskustan kriisiä lieventää se, että ministeri on jäänyt harvinaisen etäiseksi maakunnissa. Moni keskustalainen ei varsinaisesti jää häntä kaipaamaan.

Kritiikkiä Anne Berneriä kohtaan on kuultu ja kuullaan myös nyt jopa kohtuuttomuuksiin asti, vaikka kovimpien kriitikoiden voisi kuvitella olevan nyt jopa tyytyväisiä.

Juha Sipilän, kuten hänen kokoomuslaisten edeltäjiensäkin hallitukset muistetaan pitkälti epäonnistumisistaan ja jumiutuneista uudistuksistaan. Berner on sentään saanut ajettua asioita maaliin siitä huolimatta, että niiden sisältö ei ole ollut paras mahdollinen.

Politiikan oudosta linnusta päästään, mutta se ei tarkoita, ettei jonkun pitäisi tulevassakin hallituksessa ottaa ohjat hänen hallinnonalansa asioista. Etenkin elintärkeissä ratahankkeissa asioiden pitää edetä.

Bernerin määrätietoinen tyyli ei ole voinut olla ärsyttämättä.

Liikenne- ja viestintäasiat ovat epäkiitollisia, koska ne koskevat monin tavoin – taksiuudistuksen tapaan – tavallisten kansalaisten arkipäivää.

Kritiikissäkin pitää olla oikeus ja kohtuus.

Anne Berner kenties “kilpailutti” kokoomuksen ja keskustan ennen politiikkaan lähtemistään. Politiikkaan tullaan erilaisista syistä ja lähtökohdista. Kaikkien ei tarvitse olla samasta muotista.