Pääkirjoitukset

Oma kaukalo, omat lait?

 

Jääkiekkoiluun liittyvä väkivalta ei jätä meitä suomalaisia rauhaan. Päinvastoin se tuntuu pureutuvan lajiin ja sen harrastajien iholle yhä ärhäkämmin.
 
Ei ole kuin tovi, kun kohistiin Ville Peltosen pahoinpitelystä jääkiekkokaukalossa. Jokereitten Semir Ben-Amour oli pitkään sivussa pelihommista, jokerivalmentajatkin saivat osansa määrättyään Ben-Amourin pahoinpitelijäksi.
 
Uusin käänne suomalaisessa kiekkoilussa on, kun kuopiolainen ”tohtoritasoinen terveydenhoidon ammattilainen” teki lastensuojeluilmoituksen Artturi Lehkosen tapauksesta. Kuopiolainen 17-vuotias kiekkolahjakkuushan tuli tyrmätyksi Jokerit-ottelussa. Kuinkas ollakaan, taas kerran vastapelurina sama joukkue kuin HIFK:n Peltosen pahoinpitelyssä!
 
Järkyttäväksi käsillä olevan Lehkosen tapauksen tekee erityisesti se, että kiekotonta pelaajaa taklannut Jarkko Ruutu ilmoitti nuorukaiselle jo pelin ensiminuuteilla, että ”sinulle tulee tässä ottelussa noutaja”. Käytännössä oli siis päätetty jo ennen ottelua, että Lehkonen pitää tyrmätä pelikyvyttömäksi juuri tässä ottelussa!
 
En tunne lakitermistö kovinkaan tarkkaan, mutta kyseessähän on ilmiselvästi etukäteen huolella harkittu pahoinpitely, tilaustyö. Se ei liene missään pahoinpitelyssä lieventävä osatekijä.
Samainen Jarkko Ruutu taklasi lokakuussa ruotsalaispelaajan niin ikään sairastuvalle. Ruotsalaispelaaja ei ole pystynyt pelaamaan saamansa tärskyn jälkeen, päin vastoin on joutunut hakemaan toistuvasti apua alan ammattilaisilta.
 
Nyt jääkiekkoilun lajifriikit huutavat kitalaki paljaana sitä, etteivät lajin ulkopuoliset saa puuttua ”lajin sisäisiin tapahtumiin”, kuten nyt Lehkosen kohdalla näyttää käyvän. Jääkiekkoväen mukaan on siis aivan oikein, että tuhansien silmäparien edessä voi pahoinpidellä toisen ihmisen ilman todellisia seuraamuksia? Vai onko kolmen ottelun pelikielto oikea rangaistus toiselle aiheutetusta aivotärähdyksestä? Aivotärähdyksen voi luokitella vakavaksi vammaksi.
 
Totta kai saa puuttua, niin pitääkin tehdä! On tietysti eri asia, onko nyt käytetty tapa, lastensuojeluilmoitus, paras mahdollinen, mutta rotia lajiin kannattaa pumpata ulkopuolelta, kun he eivät siihen itse pysty.
 
Lajilla on ollut aikaa vuosikymmeniä pistää rivinsä ruotuun, mutta se ei ole siihen kyennyt. Lajin sisäinen ”koodisto” ei toimi, vaikka kuinka rautalangasta yritetään maallikoille toista vääntää. Kiekkoväki voi syyttää vain itseään siitä, että se menettää hiljakseen kasvonsa penkkiurheilijakaartin silmissä.
 
Jääkiekkoilu lajina, kuten mikä muu tahansa urheilulaji, huutaa kyllä yhteiskuntaa apuun, kun tarvitaan rahaa hallien ja pelikenttien rakentamiseen. Kun ammattilaisille ja nuorisolle on saatu pystyyn kiekkopyhätöt, lajin johtohahmot ilmoittavat säätävänsä omat lakinsa muun muassa alaikäisten pahoinpitelyille.
 
Ei kai se ihan näin voi mennä?
 
Jääkiekkoilu ei voi olla omassa toiminnassaan yhteiskunnan ulkopuolella, irrallinen saareke.
 

Päivän lehti

9.4.2020