Pääkirjoitukset

On kannustettava töihin, ei työnnettävä eläkkeelle

Suomalaisten on jatkettava eli jaksettava työelämässä nykyistä huomattavasti pidempään. Työssä jaksaminen on vasta viime vuosina nostettu tarpeellisella tavalla esille.
Suomessa on jo pitkään etsitty keinoja saada ihmiset jatkamaan työuraansa nykyistä pidempään. Kuva SSAB.n Hämeenlinnan tehtaalta kahden vuoden takaa. Kuva: Esko Tuovinen
Suomessa on jo pitkään etsitty keinoja saada ihmiset jatkamaan työuraansa nykyistä pidempään. Kuva SSAB.n Hämeenlinnan tehtaalta kahden vuoden takaa. Kuva: Esko Tuovinen

Sanna Marinin (sd.) hallitus pyrkii parantamaan yli 55-vuotiaiden suomalaisten työllisyyttä. Pöydällä on eläkeputken poisto, jonka edessä työmarkkinajärjestöjen kädet nousivat pystyyn.

Ihmisiä ei pidä työntää ehdoin tahdoin sivuun kohti eläkettä, niin ansaittuja ja odotettuja kuin eläkepäivät ovatkin.

SDP:n johtamalla hallituksella, jossa on mukana Vasemmistoliitto, on korkea kynnys puuttua työttömyysetuuksiin, joka eläkeputkikin käytännössä on.

Putken tarkoitus on kannatettava: tuoda lisäturvaa vaikeasti työllistyvälle ennen hänen eläkkeelle siirtymistään. Tuo on kuitenkin vain osa isoa kuvaa, tosin samalla erittäin inhimillinen.

EU:n tilastoviraston mukaan suomalaisten 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 66,8 vuonna 2019 prosenttia, kun se oli Ruotsissa yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän ja vielä sitäkin parempi Islannissa.

Ruotsissa työntekijöiden irtosanomisjärjestys suosii pitkäaikaisia työntekijöitä nuorten kustannuksella.

Suomessa ikääntyvien asema työmarkkinoilla on heikko, eikä vain mielikuvissa. Sitä ei saa kuitenkaan parantaa Ruotsin mallin mukaan nuorten ikäsyrjinnällä. On löydyttävä muita keinoja: ei keppiä, vaan kannustusta, reiluja pelisääntöjä ja laajaa asennemuutosta.

 

Suomalaisten on jatkettava eli jaksettava työelämässä nykyistä huomattavasti pidempään. Ennen muuta ajatuksen taakse on saatava myös työnantajat.

Hallitus pyrkinee sopuun pelastusrenkaista ikääntyneinä vaille työtä jääville. Lisäksi keskusta on vaatinut, etteivät kustannukset saa paisua työnantajille sietämättömiksi.

Suomi tarvitsee työvoimaa, myös kokeneita osaajia. Pakolla ei kuitenkaan työllistetä, vaan luomalla sellaisia työtilaisuuksia, joissa a.) jaksaa ja b.) kannattaa taloudellisesti työskennellä.

Työssä jaksaminen on vasta viime vuosina nostettu tarpeellisella tavalla esille – ei hetkeäkään liian aikaisin. Asiaan pitää kiinnittää huomiota, ei vasta silloin, kun työntekijä odottaa jo eläkkeelle pääsyä, vaan paljon aikaisemmin. Suomalainen työhyvinvointi luodaan työpaikoilla, tänään, tässä ja nyt, ollaan sitten lähi- tai etätöissä.