Pääkirjoitukset

OP-Pohjolan Karhinen ajatteli ääneen

Kreikan eurojäsenyys on Suomen etu, linjaa pankki- ja vakuutusyhtiö OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa. Samaan hengenvetoon hän vastustaa ajatusta vahvojen valtioiden pienestä valuuttaliitosta.

Karhinen haluaa eurolle kaiken tuen. Odotettavissa on uusia tukiratkaisuja, jokaisen valtion on silti ”pitkällä aikavälillä” hoidettava itse taloutensa kuntoon. Eurooppalaisen talouskriisin hän laskee kestävän vielä vuosikausia.

OP:n Karhinen ei tyydy talouden tilan arviointiin. Hän kummastelee euroalueen päätöksentekoa ja kysyy, miksi tukea saavat kriisimaat ovat täydellä äänivallalla mukana päätöksiä tekemässä.

Tukea saavien valtioiden tulisi pidättäytyä yhteisestä päätöksenteosta, vaatii OP-Pohjolan pääjohtaja.

Kyproksen hän nostaa ”oikeaksi kukkaseksi”, koska se on tukiluukulla ja EU:n puheenjohtajamaa. Kypros koettelee eurooppalaista uskottavuutta, tulkitsee Karhinen.

Uskottavuuden mittarilla Kypros on sittenkin Euroopan pienimpiä ongelmia!

Karhisen esitys äänivaltaa koskeva esitys ei ole harkittu. Hän lähinnä ajattelee ääneen. Ajatuksen tiellä on yksin se tosiasia, ettei eurooppalaisen suuren pöydän pelisääntöjä voi noin vain muuttaa – ei varsinkaan keskellä sitkeän otteen talousahdinkoa.

Palomääräysten muuttaminen kesken tulipalon ei auta sammuttamissa, toteaa Karhinen itsekin haastattelussa.

Idea on kovin teoreettinen pelkästään siksi, että EU:ssa ja myös euromaiden kesken tehdään paljon muitakin kuin suoranaisesti taloutta koskevia päätöksiä.

Tukea ottavan valtion eristäminen kaiken päätöksenteon ulkopuolelle ei voi olla kenenkään etu. EU ja euro ovat monen valtion yhteisiä hankkeita ja yhdessä niitä on johdettava kohti huomista nykyisistä vaikeista vastoinkäymisistä huolimatta.

Karhisen linjanveto on hivenen outo. Pankinjohtajan pitäisi sentään tietää, mikä on pahasti velkaantuneen asema neuvotteluissa, joissa kysymys on vallasta ja rahasta.

Esimerkistä käy erinomaisesti juuri Kreikka. Tukien varassa pystyssä – ja eurossa – pysyvän valtion itsemääräämisoikeus on suorastaan romahtanut. Kreikan päätökset tehdään tätä nykyä hyvin pitkälle maan rajojen ulkopuolella!

Kreikkalaista valtaa on mielenosoitusten järjestäminen.

Tukea nostavan eurooppalaisen yhteisön valtion valtaa ei tarvitse vähentää, koska se kutistuu automaattisesti.

Karhinen katsoo valtiosihteeri Raimo Sailaksen tavoin menneisyyteen. Kreikka hyväksyttiin poliittisen ahneuden takia euroon, vaikka se ei ”aidosti täyttänyt kriteerejä”.

Arviossa on totta toinen puoli. Kreikan eurojäsenyyden takana oli poliittista ahneutta ja siksi jäsenyyden kriteereissä joustettiin. Eurooppalaiset päättäjät eivät kuitenkaan tienneet kuinka paljon Kreikka vääristeli taloutensa keskeisiä tunnuslukuja.

Päivän lehti

27.1.2020