Pääkirjoitukset

OP-ryhmä perustaa sairaalaketjun

Osuustoiminnallinen pankki- ja vakuutuskonserni OP-ryhmä perustaa Pohjola-sairaalaketjun. Pohjolan Terveys Oy:n omistamia ja ylläpitämiä sairaaloita tulee alkuun Tampereelle, Ouluun, Kuopioon ja Turkuun. Helsingissä viime vuonna aloittanut ortopedinen yksikkö, Omasairaala, liittyy osaksi ketjua. Uusi sairaalakonsepti tarjoaa myös vaativien erikoisalojen palveluja sekä työterveyshoitoa.

Op-ryhmän avaus on merkittävä suomalaisen terveydenhuollon kentässä. Julkisten palveluiden rinnalla on jo kasvanut ja vahvistunut joukko yksityisiä palvelutuottajia. Osa on kotimaisia ja paikallisia pienyrityksiä, mutta ketjuuntuminen ja ulkomaalaisomistus ovat viime vuosina olleet alalle leimallisia. Nyt markkinoille on tulossa taustaltaan vakavarainen, mutta alan ulkopuolinen yritys.

Finanssikonsernin sairaalaketju herättää monia ajatuksia. Vanheneva väestö tarvitsee jatkuvasti enemmän myös erikoissairaanhoitoa tavanomaisten terveyskeskuspalvelujen lisäksi. Pankkitaustaisessa yhtiössä tiedetään myös se, että ikäihmisillä on rahaa, millä maksaa kalliita sairaalahoitoja. Työssäkäyvä väestö lukeutuu työterveyshuollon asiakaskuntaan ja käyttää harvoin, jos lainkaan kuntien terveyspalveluja.

Vaikka yksityisten lääkärikeskusten ja sairaaloiden palvelut ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. OP-ryhmän avaus osoittaa, että terveys- ja hyvinvointibisneksessä on edelleen tilaa uudelle yrittäjälle. Uusille urille ei syöksytä kevein perustein ja Pohjola-sairaalan investoinnit perustuvat varmasti tarkkoihin laskelmiin. Pankeissa jos missä osataan laskea ja vakuutusyhtiössä tiedetään sairaaloiden ja lääkäriasemien hinnastot hyvin tarkasti.

Finanssiryhmän tulo terveydenhoitoon voidaan tulkita myös julkisen palvelutuotannon epäonnistumiseksi. Jos se toimisi perusajatuksensa mukaisesti, Suomessa ei olisi juurikaan tilaa kilpaileville yksiköille. Pohjola-sairaala tuottaa samoja palveluja, joita varten yhteiskunnan omistamat ja verovaroin kustannettavat sairaalat ovat olemassa.

Uusi yrittäjä lupaa toimivia hoitoketjuja ja nopeata kuntoutumista. Näytöksi osaamisesta tarjotaan tietoa, että Omasairaalan ortopedian potilaat ovat kuntoutuneet arkeen lähes puolta nopeammin kuin potilaat keskimäärin.

Suomessa on kartettu keskustelua kahden kerroksen terveyspalveluista. Vääjäämätön tosiasia on kuitenkin se, että ne, joilla on maksukykyä tai vakuutusyhtiö tukenaan, eivät jonota, vaan hakeutuvat yksityisten terveyspalvelujen käyttäjiksi. Ne, joilla tätä mahdollisuutta ei ole, käyvät yhteiskunnan rahoittamissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa hoidattamassa vaivansa.

On toki niinkin, että yksityiset palvelut vähentävät julkisen terveydenhuollon paineita ja ainakin teoriassa edistävät niiden kykyä selviytyä työstään. Kilpailu on tullut jäädäkseen terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Asiakkaiden lisäksi kilpaillaan myös osaavasta henkilöstöstä, mikä saattaa tietää lisää rekrytointivaikeuksia julkisen terveydenhuollon yksiköille.