Pääkirjoitukset

Opintotuen rajauksesta tuli farssi

Eduskunnan piti päättää vaalikauden viime töinään opintotukilain muuttamisesta. Tavoite oli sekä hyvä että kannatettava: säästöjen lisäksi tavoitellaan työurien pidentämistä niiden alkupäästä.

Jos yksi yhteiskunnan rahoituksella hankittu tutkinto on jo taskussa, ei ainakaan erikseen pidä suosia opintojen jatkamista.

Työmarkkinoilla on tulevaisuudessa edelleenkin pulaa osaajista, ei niinkään kaikkien alojen maistereista. Työnhaussa ylikoulutetun hakemus jää usein ensimmäisenä sivuun.

Lainmuutosyrityksen lopputulos oli mahalasku ja pannukakku Alexander Stubbin (kok.) hallituksen epäonnistumisten tiellä.

Opintotuen eli opintorahan ja asumislisän rajaus vain yhtä korkeakoulututkintoa koskevaksi osoittautui erittäin ongelmalliseksi.

Perjantaina hallituspuolueista ensin historiallisella tavalla RKP ja sitten myös kokoomus ilmoittivat lipeävänsä hallituksen esityksen takaa. Lopulta oli mieltä vailla järjestää asiasta edes tänään lauantaina äänestystä, joten hallituksen esitys vedettiin pois.

Eduskunnan sivistysvaliokunta löysi useita epäkohtia lakiesityksestä. Valiokunnan mukaan opintotuen rajaus ei edistäisi opiskelijoiden valmistumista. Tulevalla vaalikaudella opintotukijärjestelmään on tehtävä joka tapauksessa kokonaisuudistus.

Päivänsä päättävät hallitus ja eduskunta siirtävät tämänkin ongelman ratkaistavaksi epämääräisessä tulevaisuudessa.

Opiskelijajärjestöt toivat vahvasti esille perustellut huolensa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen opiskelijakuntien liiton mukaan opintotuen leikkaus ei tuo tavoiteltuja 10,5 miljoonan vuosittaisia säästöjä.

Opiskelijajärjestöjen perinteisenä tapana edunvalvonta-asioissa on vahva liioittelu, mutta tässä tapauksessa purnaus osui ilmeisen oikeaan.

Laki olisi tosiaankin tehnyt useissa tapauksissa täysin perustellun alan vaihdon mahdottomaksi. Se olisi rajannut opiskelun vapautta, johon on ehditty koulutusjärjestelmällään ylpeilevässä hyvinvointimaassa tottua.

Opiskelijajärjestöt toivat esille myös silkan järjettömyyden: toista tutkintoa suorittava opiskelija ei olisi saanut opintotukea, vaikka ei olisi nostanut ensimmäistäkään opintotukierää ensimmäistä tutkintoa suorittaessaan.

Opintotuen rajaus olisi siirtänyt lisäksi opiskelijoita luukulta toiselle. Useilla toista tutkintoaan opiskeleville olisi tullut oikeus toimeentulotukeen, mikä olisi tietänyt heille jopa tulojen nousua.

Opintotuen rajaus sopii huonosti suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa on vannottu elinikäisen koulutuksen ja joustavuuden nimeen. Ammattikorkeakoulusta valmistuneillekin on jatkuvasti mainostettu jatko-opintoja yliopistoissa.

Opintotuen kestoa on vastikään lyhennetty. Myös sen taso on sellainen, että vain harvat opiskelijat pystyvät elämään sen varassa ilman opintolainaa ja työssäkäyntiä, joka pidentänee kaikkein eniten opiskeluaikoja.

Päivän lehti

6.4.2020