Pääkirjoitukset

Osingot kasvavat, investoinnit vähenevät

Pörssiyhtiöt jakoivat alkuvuodesta omistajilleen yli 11 miljardin euron osingot, selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tätä on paheksuttu ja vaadittu, että superosinkojen sijaan pitäisi tehdä tuotannollisia investointeja, jotta talous lähtisi kasvuun ja syntyisi uutta työtä.

Asia ei ole ihan näin yksinkertainen.

Yritykset eivät investoi, jos näköpiirissä ei ole tuottavia investointikohteita. Toinen tie on sitten se, että avoimessa markkinataloudessa, jossa elämme, investoinnit tehdään sinne, missä tuotto-odotukset ovat parhaat.

Suomi on menettänyt paljon teollista tuotantoa maihin, joissa valmistuskustannukset ovat selvästi meitä edullisempia.

Meille ei myöskään ole syntynyt riittävästi sellaisia korkean jalostusasteen innovaatioita, joita täällä kannattaisi yhä jalostaa tuotteiksi tai palveluiksi.

Nokia meni ja sen alihankinnoista syntynyt teknologiaklusteri on kaventumistaan kaventunut. Uutta huipputekniikkaa syntyy yhä, mutta ei sellaisessa mittakaavassa, että sillä olisi merkittävää vaikutusta valtakunnalliseen työllisyysongelmaan.

Aina voidaan nostaa esiin yksittäisiä yrityksiä, jotka nostavat ennätysosinkoja ja samaan aikaan antavat potkuja työntekijöilleen. Esimerkiksi Nokian Renkaat teki huipputuloksen, jakoi osinkoina yli 200 miljoona euroa ja pisti samaan aikaan yli sata ihmistä pihalle.

Yksittäiset, sinänsä räikeät tapaukset eivät poista perusongelmaamme: kannattavien investointikohteiden puutetta.

Osinkokeskustelussa unohtuu helposti pörssiyhtiönkin tarkoitus, joka on kirjattu osakeyhtiölakiin. Lain mukaan pörssiyhtiön tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Sen voi tehdä kahdella tapaa: maksamalla osinkoja tai nostamalla osakkeen arvoa.

Sellainen yhtiö, joka ei kykene maksamaan osinkoja, menettää taatusti arvoaan ja kiinnostutaan sijoittajien silmissä. Hyvänä osingonmaksajana tunnettu, kannattava yritys saa toiminnan laajentamiselle helposti uutta pääomaa.

Jokainen suomalainen voi periaatteessa olla pörssiyhtiön osakkeiden omistaja. Piensijoittajaa vain ei kohdella verotuksellisesti samanarvoisesti kuin suursijoittajaa. Piensijoittaja maksaa 30 prosentin pääomaveron, kun miljonääri voi päästä holding-yhtiönsä kautta vähemmällä.