Pääkirjoitukset

Osinkoverotukseen tulossa korjauksia

Hallitus päätti keväällä muuttaa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta osingonsaajia suosivaksi. Esityksen mukaan osingot, jotka ylittävät 150 000 euroa tai kahdeksan prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta, verotetaan 85 prosenttisesti pääomaverotulona.

Esitys aiheutti melkoisen polemiikin, koska se suosii vahvasti vauraiden listaamattomien yritysten omistajia.

Etenkin SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on joutunut selittelijän rooliin. Urpilainen kertoi jo viime viikolla, että esitykseen tehdään korjauksia.

Uutta veromallia esiteltiin viime tiistaina talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa. Korjaukset sinänsä saivat päännyökytyksiä osakseen, mutta tapa, jolla korjauksia tehtiin, ei kaikkia miellyttänyt.

Korjausesityksessä 85 prosenttia osinkotuloista olisikin ansiotuloa eikä pääomatuloa.

Uudistuksen yhtenä pyrkimyksenä oli poistaa epäkohta, jossa palkkaluonteisia tuloja muutetaan ansiotuloja kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi. Esimerkiksi monet lääkärit ja lakimiehet ovat maksaneet tuloistaan pääomaveroa ansiotuloveron sijaan.

Hallitus Urpilaisen johdolla on oikealla asialla. Veronmaksumoraalin kannalta on tärkeää kansalaisten käsitys siitä, ettei verotus suosi kohtuuttomasti eri tulonsaajaryhmiä.

Ihmetystä aiheuttaa se, eivätkö ministerit tienneet, miten puoliväliriihessä keväällä ensimmäisen kerran esillä ollut osinkoverouudistusesitys vaikuttaa osingon saajiin?

Ilmeisesti eivät. Vyyhtihän alkoi aueta vastan sen jälkeen, kun urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arkinmäki (vas.) ryhtyi kyselemään keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ehdottamana osinkoverouudistuksen vaikutuksia.

Tuolloin selvisi, että suuria hyötyjiä olivat vauraiden, listaamattomin yhtiöiden omistajat ja erikseen vielä ne, jotka omistivat listaamattoman yhtiönsä kautta kymmenen prosenttia tai enemmän pörssiyhtiöiden osakkeista.

On hyvä, että esitykseen tehdään verotuksen kohtuullistavia korjauksia. Hallitusta eivät paikkailut kuitenkaan merkittävästi auta. Esityksistä ja niiden valmistelusta jää hutiloinnin maku.

Hallituksella ja erityisesti valtiovarainministeri Jutta Urpilaisella on nyt paljon pelissä julkistaessaan lupaamansa rakenneuudistuksen. Ministeri on pitänyt tähän asti salassa uudistuksen sisällön.

Sitä on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa niin, että päätökset toimenpiteistä pitäisi lanseerata vielä kuluvan vuoden puolella.

Tavoitteet valtiovarainministeri sentään avoimesti kertoo: tuottavuuden kohentaminen, työurien pidentäminen ja työllisyyden parantaminen.

Hallitus ei yksin ratkaise näihin tavoitteisiin pääsyä. Työmarkkinaosapuolilla on painava sanansa sanottavana niin tuottavuuden kohentamisessa kuin työurien pidentämisessä. Jälkimmäistähän valmistellaan kolmikantaisesti ja palkkaratkaisu kuuluu työmarkkinaosapuolille.

Päivän lehti

4.6.2020