Pääkirjoitukset

Osuuspankit varmistelevat kilpailukykyään

Viisi kantahämäläistä osuuspankkia on yhdistymässä alueelliseksi pankiksi. Hauhon, Hämeenlinnan seudun, Janakkalan, Lopen ja Riihimäen seudun osuuspankit ovat perustamassa uutta Etelä-Hämeen osuuspankkia.

Pankkirintamalla on eletty viime vuodet hiljaiseloa, vailla suurta dramatiikkaa. Tuskin kenelläkään on ikävä 1990-luvun alun pankkikriisiä, jonka seurauksena suomalaista pankkijärjestelmää saneerattiin ankaralla kädellä.

Osuuspankit selvisivät pankkikriisistä lähes kuivin jaloin ja niiden asema on sen jälkeen vahvistunut koko maassa. Muutama vuosi sitten osuuspankkiryhmästä sukeutui suomalainen finanssitavaratalo, kun osuuspankit ostivat Vakuutusyhtiö Pohjolan ja syntyi OP Pohjola yhteenliittymä.

Etelä-Hämeen osuuspankin on määrä aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Sitä ennen on pidettävä vielä useita hallintoelinten kokouksia, joissa uuden pankin perustaminen saa lopullisen sinettinsä.

Uusi hämäläispankki on vahva maakunnallinen yritys, jonka markkinaosuus alueella on henkilöasiakkaista yli viidenkymmenen prosentin. Kumppanukset korostavat, että kyse ei ole saneerauksesta, vaan voimien yhdistämisestä, hartioiden vahvistamisesta.

Tällaisessa tilanteessa asiaan kuuluu vakuuttaa, että kahdentoista konttorin verkosto jatkaa entisellään, samoin henkilöstö, joka siirtyy uuteen pankkiin vanhoina työntekijöinä. Vaikka näköpiirissä ei juuri nyt olekaan palveluverkon harvennus, muutokset pankkimaailmassa ja pankkien keskinäisessä kilvassa ovat niin nopeita, että vuosien päähän ulottuvat vakuuttelut nykyisen tilanteen säilyttämisestä ovat vähintään uskaliaita.

Syntyessään Etelä-Hämeen osuuspankki nousee suurten pankkien sarjaan. Siitä tulee ryhmän neljänneksi vahvin omien varojensa perusteella, vakavaraisuudeltaan maan kakkonen ja liiketoiminnaltaan Suomen seitsemänneksi suurin osuuspankki.

Sen liiketoiminta lähentelee kolmea miljardia euroa ja omat varat ovat yli 180 miljoonaa euroa. Pankilla on omistajajäseniä runsas 46 000 ja sillä on noin 240 työntekijää.

Taloudellista pakkoa yhdistymiselle ei ole, sillä hämäläisosuuspankit ovat hyvässä kunnossa eikä niiden lainakannassa piile suuria riskejä.

Uuden aluepankin on määrä varmistaa ryhmän tulevaisuutta ja vastata kiristyvään kilpailuun. Ennen pankkisuhde periytyi sukupolvelta toiselle eikä pankkeja juuri kilpailutettu keskenään.

Enää pankeissakaan ei voida luottaa siihen, että asiakkuus säilyy sukupolvesta toiseen. Yhä enemmän lainoja, mutta myös sijoituksia kilpailutetaan pankkien välillä ja valinta päätyy parhaaseen tarjoukseen riippumatta sen tekijästä.

Pankkien välinen kilpa asiakkaista ja markkinaosuuksista kovenee Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Muut alueen pankit kokevat osuuspankin ykköskilpailijakseen eivätkä varmasti jää toimettomina seuraamaan, kuinka se toteuttaa muutoksensa viidestä paikallispankista alueelliseksi rahalaitokseksi. Asiakkaalle terve pankkikilpa on vain hyväksi.

Päivän lehti

31.3.2020