Pääkirjoitukset

Pääjohtaja Hyssälän avaus heti mietittäväksi

Muutamia laeilla, asetuksilla ja pykälillä suojattuja aloja on viime viikkoina kyseenalaistettu oikein kunnolla. Vihdoinkin, voisi todeta.

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) avasi ensin keskustelun taksialasta, ja Kelan pääjohtaja, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä jatkoi apteekkialan ravistelua.

Lännen Median haastattelussa (HäSa 21.4) Hyssälä tuumi, että digitalisaation aikakaudella apteekkialan kilpailu ja koko lääkejakelu pitäisi ajatella uusiksi.

Viime vuosituhannelta peräisin olevien pykälien päivittämistä nykypäivään tuskin vastustaa kukaan muu kuin apteekkiala ja apteekkarit itse – kyse on kaiken muun lisäksi valtavista rahasummista.

Juuri eurojen takia muutosta kaivataankin. Verovaroista maksettavat lääkekorvaukset ovat harpponeet ylöspäin kovalla vauhdilla.

Kustannusten nousu ei tietystikään kokonaan selity Suomen jähmeällä apteekkialalla, mutta osansa silläkin on.

Hyssälän mielestä apteekkiala pitäisi avata ainakin osittain kilpailulle ja itsehoitolääkkeiden myynti pitäisi vapauttaa.

Esimerkkiä voi hakea vaikkapa nikotiinikorvaustuotteista. Niiden hinnat laskivat selvästi, kun tuotteet tuotiin marketteihin.

Apteekit puolestaan vetoavat usein asiantuntevaan neuvontaan, mutta harvoin ohjeita kaipaa, kun ostaa tavallista päänsärkylääkettä.

Uudistuksen jälkeenkin neuvontaa saisi apteekeista, jos sellaiselle on ylipäänsä tarvetta.

Apteekkareiden perinteisesti korkeaa tulotasoa on paheksuttu yleisesti jo pitkään.

Kateus siitä, että toimii olemassa olevan järjestelmän mukaisesti, ei kuitenkaan voi olla kestävä peruste järjestelmän vaihtamiselle.

Kantavina ajatuksina pitää olla, miten yhteiskunnan varoja voisi säästää, miten asiakkaat saisivat lääkkeensä helpommin ja miten kaikki tarvittavan koulutuksen saaneet voisivat ryhtyä halutessaan apteekkiyrittäjiksi.

Päättäjien kannattaisi ottaa Hyssälän avaus tosissaan ja selvittää nopeasti niitä edellytyksiä, joilla kilpailua voitaisiin apteekkialalla lisätä.

Epäilemättä nykyhallituksen aikana näin myös käy.

Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista olisi pysäyttää lääkekorvausmenojen hillitön kasvu. Muutoin rahoituspohja uhkaa pettää.

Päivän lehti

21.1.2020