fbpx
Pääkirjoitukset

Suomalaisia tekeviä käsiä on liian vähän

Muun muassa hitsaajista Suomessa on ollut pulaa jo pitkään. Kuva: Lassi Puhtimäki

Uutissuomalaisen gallup kertoo, että puolet suomalaisista lisäisi työperäistä maahanmuuttoa. Työikäisten eläköitymisestä ja työvoiman saatavuudesta on puhuttu paljon, joten voisi olettaa, että vieläkin suurempi osa kansalaisista suhtautuisi asiaan myönteisesti. Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, koska vuoteen 2030 mennessä työikäisiä on noin 130 000 vähemmän kuin nyt.

Asiantuntijoiden ohella ulkomaista työvoimaa tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä monissa perusammateissa, hotelli- ja ravitsemusalalla, kuljetusalalla sekä puhtaanapidossa. Hitsaajista on Suomessa ollut pulaa jo pitkään. Etelä-Suomeen ei nousisi kerrostaloja ilman ulkomaalaisia kirvesmiehiä. Hämeenkin rakennustyömailla ulkomaalaisten puheensorina on ollut arkea jo pitkään.

Myönteisimmin työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuvat odotetusti vihreät ja kokoomuslaiset. Yllättävää sen sijaan on, että SDP:n kannattajista peräti 66 prosenttia näyttää sille vihreää valoa, mutta keskustalaisista vain 39 prosenttia. Perinteisesti työväenpuolueissa on pelätty maahanmuuttajien vievän suomalaisten duunarien työt. Ilmeisesti SDP:n kannattajat näkevät konkreettisesti omilla työpaikoillaan, että yritykset eivät enää pärjää ilman ulkomaalaisia.

Perussuomaisten politiikan ytimeen kuuluu maahanmuuton vastustaminen, joten perussuomalaisista 68 prosenttia torjuu työperäisen maahanmuuton. Kuinka pitkälle tämä teema kantaa, koska yhteiskunnan pyörien pyöriminen edellyttää työperäistä maahanmuuttoa?

Gallupin mielenkiintoisin tulos on se, että nuorimmat vastaajat, 18–29-vuotiaat, suhtautuvat kielteisimmin työperäiseen maahanmuuttoon. Heistä vain 39 prosenttia kannattaa sitä, kun taas 70 vuotta täyttäneistä heitä on jopa 67 prosenttia

Kyselyn tulos herättää useita kysymyksiä. Miksi kansainvälistyneet, kielitaitoiset ja koulutetut nuoret vastustavat työperäistä maahanmuuttoa? Onko kyselyn otoksessa jokin mennyt pieleen? Se on myönteistä, että seniorit näkevät maahanmuuton tarpeellisuuden. He ymmärtävät, että tekeviä käsiä tarvitaan tehtaisiin, hoivapalveluihin ja eläkemaksujen maksajiksi.

Tilanne on ristiriitainen, kun hallitus aloittaa budjettiriihen. Talouskasvu on hiipumassa, mikä uhkaa hyvää työllisyyskehitystä. Toisaalta ikärakenteen muutos pakottaa toimiin, joilla työvoiman saatavuusongelmia voidaan taklata, ja yksi lääke siihen on työperäisen maahanmuuton edistäminen.

Menot