Pääkirjoitukset

Pääsykokeissa jää liian moni rannalle

Oikean opiskelualan valinta on monelle nuorelle vaikea paikka ja stressin aihe. Välivuosi nauttii vankkaa suosiota lukiolaisten joukoissa.
Korkeakoulujen pääsykokeista turhan moni jää rannalle, ottamaan aurinkoa tai pitämään välivuotta. Kuva: Juhani Salo
Korkeakoulujen pääsykokeista turhan moni jää rannalle, ottamaan aurinkoa tai pitämään välivuotta. Kuva: Juhani Salo

Opiskeluvalinnan lisäksi moni nuori käyttää välivuotta huoahtamiseen ja työntekoon, jotta ei heti opintojen alussa joutuisi turvautumaan lainarahaan.

Nuorten tulevaisuusraportti 2019 -tutkimus kertoo, että tytöt hermoilevat alavalintaansa opintojen aikana poikia enemmän ja mielivät näitä enemmän pitää välivuotta.

Pojilla siviili- tai varusmiespalvelus tuo katkon ennen siirtymistä jatko-opintoihin tai työpaikkaan.

Välivuoden korkea suosio kertoo nykynuorten asennemaailmasta: elämä on tehty elettäväksi. He tekevät ratkaisunsa omista lähtökohdistaan eivätkä yhteiskunnan nopean valmistumisen toiveen pohjalta.

Pitää myös muistaa, että liian monella välivuosi tulee eteen pyytämättä, kun ei pääse toivomiinsa jatko-opintopaikkoihin.

Mikä tärkeintä, leijonanosa ammattiin opiskelevista ja lukiolaisista uskoo paikkaansa työelämässä. Työ ei maailmasta lopu.

Jatkokoulutus on avain mielekkääseen työhön ja parempiin ansiotuloihin. Ammattikorkeakoulun suosio on nuorten keskuudessa hieman laskenut viime vuosina ja yliopiston noussut.

Ylioppilastutkinnon merkitys on kasvanut, kun sen painoarvo korkeakoulujen pääsykokeissa lisääntyy.

Neljä viidestä lukiolaisesta pyrkiikin opiskelemaan lukion jälkeen yliopistoon ja kaksi viidestä ammattikorkeakouluun. Ammattiin opiskelevista valtaosa mielii heti töihin, mutta puolet suunnittelee ammattikorkeakouluun pyrkimistä.

Oikean alan valinta voi olla sattumien summaa. Merkitystä on esikuvilla, some-vinkeillä, mutta etenkin opinto-ohjaajalla ja oppilaitosten nettisivuilla. Uravalintojen ohjausta on tarvetta kehittää.

OECD suositti hiljan raportissaan Suomea helpottamaan nuorten korkeakoulutukseen pääsyä esimerkiksi uudistamalla korkeakoulutuksen valikoivaa pääsykoejärjestelmää.

Suomessa vai joka neljäs toisen asteen koulutuksesta valmistunut onnistuu jatkamaan korkeakoulutukseen heti valmistumisensa jälkeen.

Suomessa on syytä pohtia vakavissaan myös koulutuksen kapasiteetin laajentamista.