Pääkirjoitukset

Painajainen palasi Ranskan kaduille

Nizzan torstai-iltaista hyökkäystä seurasi kauhistunut epäusko: joko taas, eikö painajaista ole onnistuttu poistamaan Ranskan kaduilta. Se on saanutkin vain uuden kammottavan muodon.

Pariisin terrori-iskujen – ja myös Brysselin vastaavien tapahtumien muisto on yhä tuore, mutta Ranska, Belgia ja koko Eurooppa ehtivät jo huokaista hetkeksi helpotuksesta.

Vakavan terroriuhkan varjossa onnistuneet jalkapallon EM-kisat olivat luoneet liiankin suuria toiveita.

Nyt inhimillinen hätäännys on jälleen kaikkien huulilla.

Juuri se, mikä on nytkin välttämätöntä, tavallinen elämä, palauttaa taas vähin erin ihmisten turvallisuuden tunteen. Muuta mahdollisuutta ei yksinkertaisesti ole.

Iskuja ei voi estää sataprosenttisesti, etenkään, jos ne ovat yksittäisten ja aikaisemmin suhteellisen tavanomaista elämää eläneiden ihmisten tekemiä.

Perjantaiaamun suuri yllätys oli se, etteivät Isis tai muutkaan ääri-islamilaiset vihanpitojärjestöt hetimiten ilmoittautuneet vastuulliseksi hirmutekoon.

Itse asiassa on voitu tulla vaiheeseen, jossa vahvoja yhteyksiä ei välttämättä edes ole, mutta toiminta on silti samaa. Tämä lienee terroristien tarkoituskin: saada uusia spontaaneja seuraajia.

Hyökkäyksen ajankohta ja kohde olivat harkittuja. Kansallispäivä on suuri ranskalaisuuden juhla, jota vietetään näyttävästi ja mahtipontisesti. Nizza on monien suomalaistenkin suosima aurinkoinen lomakaupunki, jossa tehty isku saa samaan tapaan suuren huomion kuin Pariisin aikaisemmat.

Surun ja pelon lisäksi nyt vallitsee raju pettymys.

Poikkeustilan piti päättyä Ranskassa heinäkuun lopussa. Nyt sitä jatketaan kenties määräämättömäksi ajaksi. Se on paluu pimeään alkupisteeseen.

Charlie Hebdo, Pariisi, Nizza. – Mitä seuraavaksi? Juuri tälle ajattelulle ei saa antaa valtaa, vaikka uudet iskut ja niiden yritykset ovatkin mahdollisia. Terroristien tai yksittäisten murhaajien iskukohteita on avoin yhteiskunta täynnä.

Ei voi ajatella, että ongelma olisi yksin Ranskan. Hyökkäykset kohdistuvat elämäntapaan, vapauteen ja avoimeen yhteiskuntaan. Ne voivat kuitenkin toimia myös tarkoitustaan vastaan: luoda yhtenäisyyttä liitoksissaan natisevaan Eurooppaan, edistää pyrkimystä ”vapauteen, veljeyteen ja tasa-arvoon”.

Päivän lehti

6.6.2020