Pääkirjoitukset

Pankeissa on nyt rahaa

Suomalaispankeissa näyttäisi olevan nyt niin paljon rahaa, etteivät ne oikein tiedä, mihin sen sijoittaisivat. Korot ovat jo pitkään olleet poikkeuksellisen alhaisella tasolla eikä mikään viittaa edes siihen, että ne olisivat kovin nopeasti kohoamassa. Tästä huolimatta yritykset eivät investoi ja tavalliset palkansaajat ovat äärettömän varovaisia muun muassa asuntokaupoissa.

Hyviä tuloksia tehneet pankit lupaavat, että rahaa löytyy kaikkiin järkeviin hankkeisiin, jos investoinnin perusedellytykset ovat kunnossa. Arkikielellä tämä tarkoittaa lainoille hankittavia reaalivakuuksia ja tervettä kassavirtaa niin yrityksiltä kuin henkilöasiakkailtakin.

Muutama lainaneuvottelu saattaa päättyä vakuuksien puutteeseen, mutta pitävin jarru lainamarkkinoiden virkistymiselle on luottamuspula. Vaikka pankin asiakkaalla olisi varma työpaikka säännöllisine tuloineen ja yrittäjällä menisi edelleen kohtalaisesti, usko tulevaisuuteen ei ole kovin korkealla missään väestöryhmässä.

Jo seitsemättä vuotta jatkuvan taantuman loppua ei ole näköpiirissä eikä velanottoa näissä oloissa nähdä kovin houkuttelevaksi. Kansalaiset ovat tulleet varovaisiksi ja välttelevät riskejä.

Itse asiassa pankit eivät ole oikein halukkaita ottamaan rahaa vastaan. Tästä osoituksena on viime viikolla OP-ryhmän aloittama kampanja myöntää lyhennysvapaata laina-asiakkailleen. Danske Bank vastasi heti osuuspankkien tarjoukseen ja Nordea kertoi tarjonneensa asuntolainojen lyhennysjoustoja jo vuosikaudet.

Kun asuntolainoista maksetaan vain korot, niiden lyhennyksiin tarkoitetut rahat asiakas voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Nykyisillä talletuskoroilla raha tuskin jää pankkitilille, vaan se ohjautuu vahvistamaan kotimarkkinoiden hiipunutta kysyntää. Tätä lyhennysvapaita myöntävät pankitkin toivovat. Niillä ei kuitenkaan ole mitään takeita, että raha jäisi elvyttämään Suomea. Se voidaan käyttää vaikkapa lomailuun ulkomailla.

Pankit kertovat jopa ruuhkista, kun asiakkaat käyvät sopimasta lyhennysvapaistaan. Tilanne kielii siitä, että kotitaloudet ja etenkin lapsiperheet ovat taloudellisesti tiukoilla. Nuorilla perheillä on asuntolainan ohella usein maksamattomia opintolainoja ja kulutusluottoja. Perheiden menot ovat suurimmillaan, mutta ansiotaso vielä alhaisempi kuin varttuneilla palkansaajilla.

Tällaisessa tilanteessa pienikin helpotus rankkaan ja pitkäkestoiseen maksupostiin otetaan ilolla vastaan, vaikka lainapääoma ei mihinkään häviä. Vuosi lyhennyksistä vapaata on sittenkin lyhyt aika, sillä suomalaisten asuntolainat ovat suuria ja pitkäkestoisia, 20-25 vuotta on varsin yleinen laina-aika.

Ikävimmillään vuoden tauko lainanlyhennyksestä on kuin krapularyyppy. Sekin helpottaa oloa hetkeksi, mutta sen jälkeen on taas tukalaa. Näin käy, jos velallisen tulotaso ei kohoakaan, kun lyhennykset alkavat taas kurittaa pankkitiliä. Vapaavuoden jälkeenkin velka on maksettava.