Pääkirjoitukset

Parasta jätettä on se, jota ei synnykään

Jätteiden hyötykäyttöä haastavat yhdyskuntajätteen jatkuva kasvu ja materiaalihyödyntämisen kalpeneminen polttolaitosten loimussa.
Jätteen polttaminen ei ole tie autuuteen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Jätteen polttaminen ei ole tie autuuteen. Kuva: Lassi Puhtimäki

Tilastokeskuksen tiedot yhdyskuntajätteen kertymisestä eivät anna aihetta suureen hymistelyyn.

Yhdyskuntajätteen määrä ei ole Suomessa kääntynyt laskuun, päinvastoin. Suurinta kasvu oli juuri toissa vuonna, kahdeksan prosenttia edellisvuodesta.

Jätteitä kertyy nykyisin noin 550 kiloa asukasta kohden laskettuna

Jätteiden käsittelyosuuksissa ei tapahtunut mullistuksia sitten orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon.

Ikävää kehitystä on sekajätteen osuuden kasvu. Liian suuri osa uusiokäyttöön sopivasta materiaalista päätyy sekajätteen mukana polttolaitoksille.

Jätteiden energiakäyttö on kasvanut Suomessa suuresti koko 2010-luvun. Yhdyskuntajätteistä yli puolet palaa voimalaitoksissa sähkön ja kaukolämmön tuotannossa.

Kierrätyskelvottoman jätteen polttaminen energian tuottamiseksi on osaltaan perusteltua, mutta vasta tämän jätemäärän vähentäminen on kansallisen strategian mukaista toimintaa.

Jätteen energiakäyttö ei ratkaise jätemäärän kasvua saati luonnonvarojen vähenemistä.

Suomella on tekemistä yltää asetettuihin kierrätystavoitteisiin.

EU:n mukaan yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää tänä vuonna jo puolet, kun Suomessa materiaalihyödyntämisen osuus on hiukan yli 40 prosenttia. Jatkossa tavoitteet vain tiukkenevat.

Jätteiden lajittelua pitää saada tehostettua tekstiilien kierrätyksestä alkaen.

Erilliskerätyistä jätejakeista erityisesti muovia hyödynnetään aiempia vuosia enemmän, vaikka parantamisen varaa yhä on. Myös lasin kierrätys toimii.

Pahvin, paperin ja kartongin kierrätysaste on laskennallisesti hyvin korkea, mutta osa kuluttajista työntää laiskuuttaan tai ymmärtämättömyyttään näitäkin sekajätteen joukkoon.

Biojäte on nykyisin arvokasta raaka-ainetta, josta voi tuottaa ympäristöystävällisesti biokaasua ja kompostia.

Jätteiden hyödyntäminen on yhä tärkeämpää. Vähintään yhtä olennaista kuin kierrätys on muuttaa kulutustottumuksia niin, ettei jätteitä syntyisi yhtä valtavia määriä.

Päivän lehti

23.2.2020