Pääkirjoitukset

Peltipoliisien koko ideasta pitäisi keskustella

Professori arvelee, että peltipoliisi-innostuksen taustalla on poliisin huutava resurssipula.
Peltipoliiseja voidaan sijoittaa esimerkiksi koulujen ja suojateiden läheisyyteen, jolloin ne tutkitusti lisäävät liikenneturvallisuutta. Kuva: Riku Hasari
Peltipoliiseja voidaan sijoittaa esimerkiksi koulujen ja suojateiden läheisyyteen, jolloin ne tutkitusti lisäävät liikenneturvallisuutta. Kuva: Riku Hasari

Suomessa keskitytään ainoastaan pistekohtaiseen nopeusvalvontaan, josta kärsivät pääasiassa riskittömät, selvin päin pientä ylinopeutta ajelevat kuskit.

Näin ikävän totuuden laukoo liikennelääketieteen professori Timo Tervo (IS 15.7.) vähän aikaa sitten käyttöön otetuista poliisin uusista peltipoliiseista.

Ennenkin suomalaista liikenne- ja rangaistuspolitiikkaa terävästi arvostellut Tervo lisää heti perään, ettei kyse ole siitä, että hän vastustaisi nopeusvalvontaa.

Professori haluaa korostaa, että nopeusvalvontaa kyllä tarvitaan, mutta nyt homma on lähtenyt laadullisesti ja määrällisesti lapasesta.

Tervo kyselee esimerkiksi sitä, että miksi Suomessa ei nopeusvalvontakameroiden kohdalla ilmoiteta sallittua maksiminopeutta kuten esimerkiksi Ruotsissa.

Kysymys on aiheellinen.

Uusia peltipoliiseja on sijoiteltu kovin tarkoitushakuisesti tienpätkille, jossa nopeusrajoitukset vaihtuvat jatkuvasti muutaman kilometrin välein.

Tällaisesta tulee herkästi tulee mieleen, ettei päätarkoitus ole suinkaan liikenneturvallisuus vaan sakkojen maksimointi.

Superpeltipoliiseiksi nimettyjä uusia tolppia on tulossa kaiken lisäksi vielä rutkasti lisää.

Toivottavasti Suomessa ei kehitetä ikiliikkujaa, joka tulouttaa valtaosan töitä tekevien kansalaisten tuloista verojen ja sakkojen muodossa valtion kassaan.

Professori Tervo pitää myös perättöminä julkisuudessa esitettyjä arvioita siitä, kuinka paljon kamerat vähentävät liikennekuolemia.

Hänen mukaansa Suomessa panostetaan kohtuuttoman paljon nopeusvalvontaan, vaikka onnettomuuksien taustalla on yleensä aivan muita syitä kuin pelkkää ylinopeutta.

Juuri tästä on kyse: Suomessa valvotaan tarkasti pieniä ylinopeuksia, vaikka kuolonkolareista vain reilut viisi prosenttia ovat sellaisia, joissa henkilöauton kuljettaja on ollut täysin kunnossa, selvin päin ja ilman kuskin tilaan liittyviä riskitekijöitä.

Huumekuskien määrä on lisääntynyt jo vuosia, eikä peltipoliisivalvonta tavoita näitä riskikuljettajia.