Pääkirjoitukset

Perintöverotuksessa vielä selvitettävää

Perintöverosta on kummunnut kuluvan kesän mittaan kuuman kestokiistelyn aihe. Ensimmäisen kimmokkeensa se sai arvioista, joita esitettiin uudesta hallitusohjelmasta. Veroa on vastustanut muun muassa entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) johtama Perheyritysten liitto. Sen säilyttämistä on kiivaasti puolustanut muun muassa veroprofessori Heikki Niskakangas.

Pääministeri ja puoluejohtaja Alexander Stubb (kok.) suomi perintöveroa lähtökohtaiseksi kateusveroksi ja luopuisi siitä Carl Haglundin (r.) tavoin. Hallitusohjelmaan veron poistoa ei ole kuitenkaan kirjattu. Valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on seissyt Paavo Arhinmäen (vas.) kanssa perintöveron takana. Heidän mielestään kyse on ennen muuta tulonjaon oikeudenmukaisuudesta. Kansalaisille on alkanut kertyä varallisuutta suomalaisten vaurastumisen myötä.

Keskustan Juha Sipilä kannattaa perintö- ja lahjaveron korvaamista luovutusvoittoverolla tai vähintään sen selvittämistä. Hallitusohjelma lupailee selvitystä muun muassa keinoista helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia.

Perintöveron ongelmallisuutta on perusteltu myös kansalaisten näkökulmasta. Erikoinen ja epätoivottava tilanne syntyy esimerkiksi silloin, jos suomalainen perii vaikkapa kiinteistön, mutta ei rahaa. Perijä voi joutua tekemään velkaa maksaakseen säädetyn veron perimästään omaisuudesta. Tällaisessa tapauksessa olisi hyvä, että vero lankeaa maksuun vasta, kun perintö on muutettu oikeaksi rahaksi.

Sanomalehti Kalevan tuore tuhannen hengen kysely paljastaa kuitenkin, että perintöveron säilyttämisen puolella on vastaajista yli puolet ja poistamisen kannalla kolmannes. Enemmistö kokee oikeudenmukaisemmaksi sen, että rahaa perivä maksaa siitä veronsa. Perintöveron poisto kokonaan kasvattaisi tuloeroja.

Perintövero tuottaa valtiolle 650 miljoonaa euroa vuodessa. Veron poisto tuskin poikisi muualta vastaavaa tuottoa. Jos aukko katetaan ansiotulo- tai arvonlisäverolla, joutuisivat myös vähävaraiset ja pienituloiset maksamaan entistä enemmän, vaikka eivät koskaan perisi yhtään mitään.

Sekä perintöverossa että sen poistossa on omat pulmansa. Perintöveroa ei pidä lähteä hätiköidysti poistamaan, sillä tutkittua tietoa on toistaiseksi liian vähän. Siksi meilläkin on perusteellisesti selvitettävä, miten Ruotsin mallin mukainen luovutusvoittoverotus, jossa perilliset joutuvat verolle vasta perintöä realisoitaessa, soveltuisi Suomeen ja mitä se aiheuttaisi.

Päätöksentekoon tarvitaan lisää tietoa myös verotuksen vaikutuksista yritysten ja maatilojen toimintaan sukupolvenvaihdoksissa. Jos perintövero osoittautuu esteeksi tai vaikka vain hidasteeksi yritysten ja maatilojen siirtymisessä nuorelle polvelle, sen mielekkyyttä on syytä pohtia. Tosin rintaperillisten perintöverokohtelu on edelleen sangen lievää, kaukaiset sukulaiset maksavat veroa heitä tuntuvammin.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic