Pääkirjoitukset

Peurakanta ei taltu ilman kovaa kättä

Ennätyksellisen suuri valkohäntäpeurakanta vaatii talttuakseen lisää toimia. Kaatolupien lisääminen kääntää kannan laskuun vasta viiveellä.
Valkohäntäpeuroja kantahämäläisellä pellolla. Aikaisemmin lajia on kutsuttu myös laukonpeuraksi ja nyttemmin tieteellisen suosituksen mukaisesti valkohäntäkauriiksi. Kuva: Tapio Tuomela
Valkohäntäpeuroja kantahämäläisellä pellolla. Aikaisemmin lajia on kutsuttu myös laukonpeuraksi ja nyttemmin tieteellisen suosituksen mukaisesti valkohäntäkauriiksi. Kuva: Tapio Tuomela

Peurojen lisääntymistahdista voi syyttää eläimille suotuisia talvia, naarasverotuksen vähäisyyttä ja puutteellista kannanarviointia.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK vaatii entistä kovempia otteita peurakannan säätelyyn. Järjestö esittää kaatolupien tuplaamista kriisialueilla.

Valkohäntäpeuroja on kovin runsaasti Kanta- ja erityisesti Lounais-Hämeessä. Synkintä aluetta on Urjala naapurikuntineen – kiitos Vesilahden Laukon kartanosta 80 vuotta sitten vapautettujen lahjoituseläinten.

Ylivahva peurakanta aiheuttaa merkittäviä tuhoja taimikoille, viljapelloille ja puutarhoille sekä paljon liikenneonnettomuuksia.

Metsästäjät ovat ottaneet kannan pienentämisen tosissaan. Viime jahtikautena valtaosa tiheimmän peurakannan metsästysseuroista käytti luvat yli 90-prosenttisesti ja sai kannan kasvua hidastamaan.

Yksi onnistunut jahtikausi ei tepsi hyvin lisääntyvään peurakantaan.

Valkohäntäpeuroja on taas hyvinkin yli 100 000 yksilöä. Kannan pienentäminen vaatii pitkäjänteistä työtä.

Kaatourakka on metsästysseuroille kova, vaikka tahtoa onkin. Seuroissa ei ole rajattomasti jahtiväkeä.

Riistakeskus setvii nyt, voisivatko metsästysseurat järjestää jahteja ulkopuolisille. Hanke ei peuraongelmaa ratkaise, mutta on rikka rokassa.

Viime kauden ennätyssaalis lisää uskoa eri toimijoiden sitoutumiseen kannan leikkaamiseen tiheillä peura-alueilla. Hyvää mallia osoitti etenkin naaraiden entistä suurempi osuus kokonaissaaliista.

Peurajahdin onnistumisesta voi kiittää myös metsästysajan pidentämistä. Peurajahti on hyvä saada alkuun ennen hirvestystä ja jatkaa vielä helmikuun puoliväliin.

Pyyntilupia on haettava edelleen runsaasti ja käytettävä tehokkaasti. Vahvan peurakannan alueen lupamääriin on saatava selvä, jotta kanta saadaan kääntymään laskuun.

Lupajärjestelmää kannattaisi kaikkiaan joustavoittaa.

Tavoitteena on suunnitelmallinen ja riistatietoon perustuva kestävä peurakannan säätely.