Pääkirjoitukset

Pieleen menevä ennuste on iloinen asia

Alkoholin vähittäiskulutus ei tuoreen selvityksen mukaan ole tammi–elokuussa kasvanut vuoteen 2017 verrattuna. Verotuloja valtio on kerännyt silti ennustettua enemmän.
Kaupoissa on nyt entistä enemmän juomavalikoimaa, mutta alkoholin kokonaiskulutus ei ole selvityksen mukaan kasvanut.

Jos hallituksen lakiesitys alkoholiuudistuksesta toteutuisi, alkoholin kulutus kasvaisi 5–6 prosenttia, mikä merkitsisi vuosittain 150:tä alkoholikuolemaa lisää, laski Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tammikuussa 2017.

Samainen laitos ennusti myös, että jos alkoholiuudistus toteutuu, alkoholisairauksista ja tapaturmista johtuvia sairaalahoitoja tulisi Suomessa vuosittain 1 500 nykyistä enemmän.

Kiistellyn lakiehdotuksen piti siis tulla kohtuuttoman kalliiksi hyötyihin verrattuna sekä terveydellisesti että taloudellisesti.

Toisin on kuitenkin käynyt – ainakin tuoreiden alkoholin myyntitilastojen mukaan.

A-oluet ja lonkerot tulivat kauppoihin ja kioskeihin kuluvan vuoden alussa, kevät ja kesä olivat poikkeuksellisen helteisiä, mutta alkoholin vähittäiskulutus ei tammi–elokuussa kasvanut vuoteen 2017 verrattuna.

Tiedot käyvät ilmi selvityksestä, jossa Taloustutkimus arvioi alkoholin vähittäiskulutuksen kehitystä saatavilla olevien Alkon ja päivittäistavarakaupan myyntitietojen sekä matkustajatuontitietojen perusteella. Tutkimus on tehty Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta.

Aina ei Suomessakaan ilmeisesti päde entinen laki, jonka mukaan lisätarjonta ja saatavuuden parantaminen merkitsisivät lisää kulutusta. Vajaan vuoden kokemusten perusteella ei tietysti kannata tehdä lopullisia johtopäätöksiä, mutta jo nyt näyttää selvältä, että THL:n ennuste menee reippaasti metsään.

Tämä on tietysti pelkästään iloinen asia kansanterveyden näkökulmasta.

Kirstunvartijoiden ilo puolestaan on se, että valtion alkoholiverotuotot ovat kasvaneet tammi–elokuussa 11,5 prosenttia vuoden 2017 vastaavasta ajanjaksosta.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan alkoholiverotuotot tulevat olemaan vuonna 2018 noin 150 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2017. Suomen veronkorotuspäätöksen tavoitteena oli, että valtion alkoholiverotulot kasvavat 100 miljoonaa euroa.

Tämä johtuu paitsi oluiden matkustajatuonti merkittävästä vähentymisestä että verojen korotuksista.