Pääkirjoitukset

Piilottelumahdollisuus hallintarekisterin puute

Pörssiomistusten hallintarekisteröinnin laajentaminen on noussut esiin jo toisella vaalikaudella peräjälkeen. Valtiovarainministeriön mukaan arvopaperien säilytys avautuu kilpailulle, mikä puolestaan luo painetta hintojen laskulle. Ministeriössä ollaan siis kotimaisten sijoittajan puolella ja pankkien asialla – ulkomaiset pääomat ovat jo pääosin hallintarekistereissä.

Valtiovarainministeriössä valmisteltava hallituksen esitys käytännössä tuhoaisi kannattavan Euroclear Finland -yrityksen monopoliaseman, säästäisi sijoittajien rahaa ja mahdollistaisi kotimaisille pankeille uutta liiketoimintaa. Toteutuessaan esitys mahdollisesti myös lisäisi pääomien liikkeitä Suomessa.

ONGELMALLISEKSI hallintarekisteröinnin laajentamishanke koetaan siksi, että suomalaisten osakeomistuksilla on ollut laaja yleisöjulkisuus, ja tätä on pidetty läpinäkyvyyden näkökulmasta tärkeänä. Hallintarekisterit voisivat johtaa esimerkiksi päättäjien ja vallanpitäjien omistusten piilottamiseen ulkomaille.

Tästä syystä muutamat toimittajayhdistykset vastustavat ministeriön suunnitelmaa. Argumentti laajan yleisöjulkisuuden puolesta on kannatettava, mutta täytyy muistaa, että ulkomaiset pankit tarjoavat suomalaisille hallintarekisteripalveluita jo nyt.

Hallintarekistereitä Suomeen lobbaava Finanssialan Keskusliitto toimii asiassa kuten etujärjestön pitääkin. FK:n tavoite on lisätä jäsenistönsä liiketoimintaa ja saada jäsenistölle yhtäläiset toimintamahdollisuudet kuin ulkomaisille kilpailijoille.

MYÖS viranomaispuolelta on kuulunut nurinaa hallintarekistereitä vastaan, vaikka automaattinen verotietojen vaihto onkin alkamassa vuonna 2017. Epäselvää silti on, miten esimerkiksi rekisterin suojissa tehty sisäpiiritiedon väärinkäyttö todistettaisiin pitkän ajan kuluttua.

SUOMESSA on myös väläytelty osakeomistusten yleisöjulkisuuden ulottamista koko EU:n alueelle. Ajatus on kaunis, mutta sillä ei ole menestymisen mahdollisuuksia – brittien, italialaisten ja ranskalaisten saaminen Suomen malliin vaikuttaa epärealistiselta tavoitteeltakin.

Parasta olisi, jos nykymallin ja yleiseurooppalaisen mallin parhaat puolet saisi yhdistettyä. Valitettavasti se ei taida olla mahdollista, sillä kun eurooppalaiset sisämarkkinat toimivat, kansallista ja poikkeavaa lainsäädäntöä joudutaan muuttamaan.