Pääkirjoitukset

Pisa-paiste paljastaa peruskoulun tasoerot

Suomen koulutusjärjestelmä paistattelee Pisa-tutkimuksen perusteella edelleen auringossa, mutta loiste luo notkelmiin myös varjoja.

Hienoa on se, että Suomi on maailman kärkimaita 15-vuotiaiden kouluosaamisessa. Tuorein Pisa-tutkimus eritteli oppilaiden osaamista etenkin luonnontieteissä sekä lukutaidossa ja matematiikan osaamisessa. Viides sija luonnontieteissä ja neljäs lukutaidossa kestävät komeasti vertailun. Matematiikan 13. sija on jo alavireinen ja herättää kysymyksiä, kun Aasian maat kirivät joukolla ohi.

Yksittäisiä sijoituksia tärkeämpää on pitkäaikainen, ongelmallisen hiipuva suuntaus ja vertailun paljastamat tasoerot maan sisällä.

Luonnontieteiden osaamistason lasku 10 vuodessa ja sukupuolten välinen ero Suomessa herättävät huolta.

Kaikki kunnia myös luonnontieteissä menestyville suomalaistytöille, mutta valitettavasti poikia ei oppiminen tunnu yhtä lailla kiinnostavan.

Oppimiseroja näkyy nyt myös kaupunki- ja maaseutukoulujen välillä, vaikka Suomen peruskoulun menestysresepti on ollut nimenomaan tasaisuus. Notkahdusta näkyy etenkin Itä-Suomessa.

Pisa-tuloksista voi lukea jo samaa kertomaa kuin ylioppilaskokeista: kotitausta vaikuttaa oppimiseen. Se taas luo paineita erityisopetukseen. Koulutuksen tasa-arvon heikentyminen on huolestuttava viesti, joka vaatii reagointia. Koulutuksellista tasa-arvoa on keikauttanut kuntien vaihteleva talous.

Kuntien ja opettajakoulutuksen on taattava laadukas opetus kautta Suomen. Ketään ei pidä unohtaa eikä kouluja eriyttää.

Se, ettei Suomessa noukita massasta huippuja muutamien verrokkimaiden tapaan, on pienempi paha. Peruskoulussa on pidettävä keskiössä sen yleissivistävä tehtävä.

Uudistusten on pysyttävä linjassa vaalikauden yli, mistä suuren vastuun kantaa parlamentaarinen ryhmä.

Maailma muuttuu ja koulun täytyy muuttua siinä mukana. Uusien opetussuunnitelmien pedagogiikan ja oppimisympäristöjen teho näkyy vasta tulevissa Pisa-vertailuissa.

Uudistusten onnistuminen on kiinni etenkin siitä, kykenevätkö ne parantamaan ja ylläpitämään koululaisten opinhalua. Siinä on suomalaisnuorilla parannettavaa. Motivaatio näkyy sitten myös tuloksissa.