Pääkirjoitukset

Pitkäjänteisyys puuttuu

Hämeenlinna ja sen naapurikunnat ovat irrottautumassa Kuntaliiton koordinoimasta Pohjoisen ja etelän yhteistyöohjelmasta.

Se tarkoittaa, että kuntien tekemä ja ulkoministeriön rahoittama yhteistyö Afrikassa sijaitsevien kumppanien kanssa päättyy.

Kuntien välinen kehitysyhteistyö oli uusi idea reilut 10 vuotta sitten. Tuolloin siihen lähtivät ensimmäisten joukossa mukaan Hauho ja Janakkala, joilla oli aikaisempi kansalaisjärjestöjen yhteistyöhön pohjautunut side Tansaniaan.

Jo tässä kuviossa nähtiin monenlaisia vaiheita. Janakkala pudottautui pois ja Hauho liitettiin Hämeenlinnaan.

Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos löysivät kumppanin Keniasta ja Janakkalakin sai uuden herätyksen Hattulan kumppanina. Loppujenlopuksi Hämeenlinna tuli mukaan viimeisenä perittyään yhteistyökuvioita liitoskunniltaan.

Se on tehnyt määrätietoisesti yhteistyötä Nakurun kanssa. Tämäkin linkki löytyi kansalaisjärjestöjen yhteyksien pohjalta. Yhteistyön käynnistivät aikoinaan lammilaiset.

Kuntayhteistyö on tuoreempaa. Ulkoministeriö on rahoittanut sen lähes kokonaan. Kunnat ovat antaneet siihen viranhaltijoiden työpanosta.

Hämeenlinnan ja Nakurun välisen yhteistyön päätavoitteena on ollut paikallishallinnon kapasiteetin lisääminen, jotta kuntalaisille voitaisiin tarjota parempia palveluja tehokkaammin ja tasa-arvoisemmin.

Yhteistyö on sisältänyt ympäristön parantamiseen ja koulutukseen liittyviä osioita.

Mukana olleet kaupungin työntekijät ovat tehneet työtä sydämellään ja epäilemättä paljon myös omalla ajallaan.

Varmasti myös kulttuurit ovat törmänneet, sillä Keniassa byrokratia on valtaisaa.

Epäilemättä hankkeissa mukana olleet ovat saaneet paljon kokemusta ja ennen kaikkea uusia näkökulmia niin Kenian kuin Suomen elämänmenoon.

Keniassa korruptio on jopa afrikkalaisittain iso ongelma. Tuskinpa suomalaiset ovat välttyneet törmäämästä siihen.

Silti viime vuonna tuli yllätyksenä se, että ulkoministeriö päätti teettää Pohjoisen ja etelän yhteistyöohjelmassa erityistilintarkastuksen. Syytä siihen ei ole kerrottu julkisuuteen.

Koko hanke meni jäihin. Erityistilintarkastuksessa ei löytynyt rahoitusväärinkäytöksiä. Nyt hanke jatkuu, mutta yksi jos toinenkin kunta on jäämässä siitä pois.

Yksi syy irrottautumiseen on varmasti se, että ulkoministeriön uusien ohjeiden mukaan kunnat joutuvat osallistumaan kustannuksiin 10 prosentin omavastuuosuudella.

Velkaantuvien kuntien on helppo luopua menoerästä, joka ei todellakaan kuulu niiden ydintoimialaan.

Kuntien hankkeet ovat lisäksi tuoneet yhden pirstaleen lisää jo ennestään sekavaan kehitysyhteistyön kenttään

Ehkä on myös niin, että kansalaisjärjestöillä on perinteisesti enemmän osaamista ja pitkäjänteisyyttä kehitysyhteistyössä.

Niiltä ulkoministeriö muuten vaatii 15 prosentin omavastuuosuuden rahoitukseen.