Pääkirjoitukset

Pitkät hyvästit

EU:n tavoite yhteisestä talousalueesta ja rahaliitosta oli alusta asti kunnianhimoinen.
Koronapandemian loppulaskusta tulee hirvittävän suuri, myös Espanjassa ja Italiassa. EU:ssa tulkitaan sopimuksia niin, että talouksia voitaisiin pelastaa. Kuva: epa08446483
Koronapandemian loppulaskusta tulee hirvittävän suuri, myös Espanjassa ja Italiassa. EU:ssa tulkitaan sopimuksia niin, että talouksia voitaisiin pelastaa. Kuva: epa08446483

Euroopan unioni joutuu taas harrastamaan luovaa laintulkintaa. Sitä vaatii koronakriisin jälkihoito. Kauniimmin sanottuna EU voi käyttää väljästi kirjoitettua lainsäädäntöä poikkeusolojen rahoittamiseksi.

EU:n komissio esitti keskiviikkona 750 miljardin elpymisrahastoa. Avustuksina lähtisi jäsenvaltioille noin 500 miljardia ja lainoina 250 miljardia.

Tällaista rahapakettia on luonnehdittu jopa perussopimuksen vastaiseksi.

EU-periaatteen mukaan jäsenmaiden tulee vastata oman taloutensa kunnosta. Tämänkin artiklan kohdalla on toimittu luovasti. Finanssikriisissä tehtiin mm. Kreikalle yhteisvastuullisesti valtava tukipaketti.

EU:n tavoite yhteisestä talousalueesta ja rahaliitosta oli alusta asti kunnianhimoinen. Jäsenmaaehdokkaiden piti laittaa talouden mittarinsa EU-kuntoon. Julkinen velka ei saanut ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä budjettivaje saanut olla yli kolmea prosenttia.

Ylityksiä ei kuitenkaan sanktioitu, ja jäsenmaat saivat velkaantua. EU-tasolta tuli korkeintaan huomautuksia tai suosituksia.

Holtittomasti elänyttä maata EU ei voi kuitenkaan päästää konkurssiin. Esimerkiksi Kreikka oli pelastettava. Rahan ehdoksi kyettiin sentään maailmanpankin tuella saamaan talouden tervehdyttämisohjelma.

Kun jäsenmaat nyt velkaantuvat vauhdilla, julkisen talouden velkaantumisrajalle voidaan sanoa pitkät hyvästit.

EKP:n piti koroilla säädellä unionin talouskehitystä; kasvussa korkoja piti nostaa kulutuksen hillitsemiseksi ja taantumassa elvyttää matalilla koroilla.

Korkoelvytykseltä menee kuitenkin pohja, kun korot ovat jo valmiiksi miinuksella. Jäsenmaiden talouskasvu taas on ollut niin eritahtista, ettei korkoasetta ole kyetty käyttämään tehokkaasti.

EU:n lähihistoria on osoittanut, ettei unioni ole kyennyt toimimaan perusperiaatteittensa mukaisesti. Eurooppa kuitenkin tarvitsee talousyhteisön, joka mahdollistaa talouskilpailun Kiinan ja Yhdysvaltain kanssa.

EU on myös paras tapa vastata ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Eikä pidä unohtaa yhteisten arvojen vaalimista, joissa korostuvat demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet.

Päivän lehti

3.7.2020