fbpx
Pääkirjoitukset

Pitkiin asuntoluottoihin ei ole aina luottamista

Asuntovelkojen pituus on vain kasvamaan päin. Näin velkaantumisaste säilyy Suomessa korkeana.
Asuntolainoilla oli kysyntää koronavuonnakin. Pysyttely oman kodin sisällä on saanut monet miettimään uuden asunnon ostamista. Kuva: Tuomela Tapio
Asuntolainoilla oli kysyntää koronavuonnakin. Pysyttely oman kodin sisällä on saanut monet miettimään uuden asunnon ostamista. Kuva: Tuomela Tapio

Asuntokuntien asuntovelkojen kasvu oli hurjaa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Toisella vuosikymmenellä velkaantumistahti tasaantui.

Tilastokeskuksen mukaan asuntokunnilla on asuntovelkaa keskimäärin yli kaksi kertaa vuositulojen verran.

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli toissa vuonna asuntovelkaa keskimäärin 102 000 euroa. Kahden huoltajan lapsiperheillä asuntovelkaa oli keskimäärin lähes 140 000 euroa

Suurimmat asuntovelkamäärät ovat asuntojen korkean hintatason vuoksi pääkaupunkiseudulla. Kolmanneksella pääkaupunkiseudun asuntokunnista on velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, kun muualla Etelä-Suomessa tällaisia asuntokuntia on alle neljännes.

Isoimmat asuntovelat ovat 25–44-vuotiailla. Asuntovelallisten velat suhteessa tuloihin ovat keskimäärin sitä suuremmat, mitä nuorempi ja pienituloisempi asuntovelallinen on.

Velkamäärät ovat nousseet, koska yhä useampi kaksi-kolmekymppinen mielii ensimmäiseksi omistusasunnokseen omakotitaloa.

Iso laina ja sen myötä pitkä laina-aika eivät tunnu hirvittävän, kun korkotaso on pysynyt vuosikaudet alhaalla. Sen varaan ei silti pidä tuudittautua.

Asuntolainan ottaminen on järkivalinta. Ennen asuntolainan ottamista pitää arvioida huolellisesti oma maksukyky.

Neljännesvuosisadassa korot ehtivät kyllä nousta ja myös oma tulotaso saattaa joskus romahtaa.

Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on vuosituhannen vaihteesta pidentynyt lähes 10 vuodella nykyiseen 21 vuoteen.

Valtiovarainministeriön velkaantumistyöryhmä on ehdottanut lainanottoon rajoituksia kuten velkakattoa suhteessa bruttotuloihin. Lisäsääntelyä pitää vielä harkita. Riskit keskittyvät lähinnä kulutusluottoihin ja taloyhtiölainoihin.

Valtio leikkaa nyt asuntolainan korkovähennystä. Vähennyskelpoisuus laski 15:stä nyt 10 prosenttiin ja putoaa ensi vuonna 5 prosenttiin hävitäkseen sitten tyystin. Valtio voittaa, mutta kuluttaja häviää, mutta matala korko loiventaa lovea.

Menot