fbpx
Pääkirjoitukset

Pohjolan turvallisuuden paras takaaja on Nato – Ajatus Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta on hapuilua olemattomaan

Keskustan puoluevaltuuston kiistaton kyllä Nato-jäsenyydelle oli uusin merkittävä käännekohta. Tuomiojan ajatus Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta on hapuilua olemattomaan.
Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen, hänen ruotsalainen virkaveljensä Peter Hultqvist ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasivat 5. maaliskuuta Helsingissä. Kuva: Mikko Stig
Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen, hänen ruotsalainen virkaveljensä Peter Hultqvist ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasivat 5. maaliskuuta Helsingissä. Kuva: Mikko Stig

Alkanut pääsiäisviikko piirtyy Suomen turvallisuuspolitiikan historiaan, kun valtioneuvoston selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta tulee keskiviikkona eduskuntaan. Suomen Nato-jäsenyys etenee jopa ennakoitua rivakammin. Se on Suomelle hyväksi.

Selontekoa seuraa hallituksen ja presidentin yhteinen tiedonanto tai toinen selonteko, jonka pohjalta eduskunta saattaa äänestää jäsenyyshakemuksen jättämisestä.

Merkittävä käännekohta oli keskustan puoluevaltuuston kiistaton kyllä Nato-jäsenyydelle. Keskustan ministerit saivat mandaatin olla päättämässä Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisestä.

Vielä viime vuoden puolella puolue linjasi: “keskusta ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta haluaa pitää auki mahdollisuuden sitä hakea”. Nyt vihdoin on keskustakin lopettanut jauhamisen Nato-optioista ja mennyt asiaan.

Kun presidentti Urho Kekkosen aikoja usein haikaillut puolue erkaantuu menneestä ja tulee tähän päivään, se tarkoittaa ajan kypsymistä Suomen sotilaalliseen liittoutumiseen.

Keskustelun aika on nyt ja sen oikea paikka eduskunta. On kuitenkin varottava harhapoluille vieviä sivujuonteita.

Viikonloppuna nousi kohu – molemmin puolin Pohjanlahden – ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Erkki Tuomiojan (sd.) Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä koskeneista lausunnoista.

Tuomioja sanoi Hufvudstadsbladetin haastattelussa (9.4.), että Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist on ehdottanut vaihtoehtoa Suomen ja Ruotsin liittymiselle Natoon: suomalais-ruotsalaista puolustusliittoa Yhdysvaltojen tuella.

Ei turhaa kannata selvittää. Koko ajatus on mennyttä aikaa, eikä oikeastaan sitäkään, hapuilua johonkin olemattomaan.

Puolustuskykynsä välillä rapauttaneelle Ruotsille on ollut luonnollisesti ikiaikaisesti hyötyä siitä, että Suomi on puskuri – tai oikeammin suojamuuri – Venäjään päin.

Tuomiojan harrastaa väsymättä leipälajiaan, läntisen integraation kriittistä tarkastelua.

Molempia Suomen pitkäaikaisimpia ulkoministereitä, sekä keskustaa taas edustavaa Paavo Väyrystä että Erkki Tuomiojaa voinee kohteliaasti jo pyytää pidättäytymään enemmistä lausunnoista. Heidän kiistatta kova kokemuksensa kumpuaa menneestä maailmasta.

Sanna Marin joutui pääministerin haastattelutunnille (Yle 10.4.) selittämään Tuomiojan lausuntoja, ettei “Natoa vastaavaa puolustusliittoa ole”. No ei tietenkään ole, eikä myöskään tule.

Myös molempien maiden puolustusministerit joutuivat tahoillaan ampumaan alas syntyneitä käsityksiä. Juuri nyt molemmilla olisi taatusti parempaakin tekemistä.

Syntynyt hämmennys ei hyödytä ketään, jos ei sitten Venäjää, eli on pelkästään vahingollista.

Suomi ja Ruotsi nojaavat länteen, se voidaan toki tehdä yhdessä, Natossa, joka on Pohjolan turvallisuuden paras takaaja.

Menot