Pääkirjoitukset

Poliittisia virkanimityksiä turha kiistää

Keskustelu poliittisista virkanimityksistä on pienen hiljaiselon jälkeen roihahtanut taas täyteen paloon, kun hallitus on täyttänyt muutamia keskeisiä virkapaikkoja. Perjantaina sosiaali- ja terveysministeriön osastopäälliköksi nimitettiin Kirsi Paasikoski. Hän on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti samoin kuin nimityksen esitellyt peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Torstaina Taiteen kehittämiskeskus sai uuden johtajan tamperelaisesta vasemmistoliiton ex-kansanedustajasta Minna Sirnöstä. Kuinka ollakaan, tämän nimityksen takana on kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.).

Syksyllä tasavalta kohahti sisäministeriön kansliapäällikön nimityksestä. Viran sai maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Päivi Nerg, jonka yhteiskunnallisiin ansioihin luettiin muun muassa kansanedustajaehdokkuus kristillisdemokraattien riveissä. Hänet esitteli virkaan sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.).

Viime syyskuussa sosiaalidemokraattien ikiaikaisena läänityksenä pidetyn sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkyys siirtyi kokoomukselle. Kansliapäällikkö Kari Välimäki (sd.) hakeutui toisiin tehtäviin ja hänen virkansa peri Päivi Sillanaukee (kok.) Hänen tietään korkeaan virkaan tasoitteli puoluesisar sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.

Ministeriöiden avainpaikkojen ohella lukuisia merkittäviä virkoja on täytetty myös aluehallinnossa. Niissäkin hallituspuolueisiin lukeutuneet viranhakijat ovat menestyneet poikkeuksetta hyvin.

Nykyisin korkeimmat valtion virat ovat määräaikaisia, eikä jatkokausi ole mikään automaatti. Jokainen tapaus punnitaan erikseen. Menettely on omiaan edes vähän laimentamaan poliittisia nimityksiä kohtaan tunnettua vastenmielisyyttä.

Muutamissa maissa koko ministeriöiden keskeinen virkakunta, useita kymmeniä virkamiehiä vaihtuu aina hallituksen vaihdoksen yhteydessä. Käytäntöä ei ole Suomessa omaksuttu eikä se ole tarpeenkaan. Virkakunta edustaa omalla tavallaan jatkuvuutta ja on yleensä lojaali ministerille.

Asioiden sujuvan etenemisen näkökulmasta on tärkeätä, että ministerin ja keskeisten virkamiesten yhteistyö sujuu. Politiikalla on edelleen merkitystä suurin linjavetoihin, vaikka sitä monesti vähätellään. Voimakastahtoisten, poliittista ohjausta antaneiden ministereiden aktiivisuus on hankaloittanut muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamistyötä. Jos virkamiesten tahto kirjautuisi esitykseen, se olisi ollut valmiina jo ajat sitten.

Poikkeuksetta jokainen hallitus on työtään aloittaessaan julistautunut kaiken poliittisen kähminnän, etujen kalastelun ja poliittisten virkanimitysten yläpuolelle. Arkikäytäntö on osoittautunut aivan muuksi, poliitikot tekevät poliittisia nimityksiä. Ilmeisesti hallituksen pöytätavoista on sovittu, ettei ministerikollegoiden reviirille tunkeuduta ja jokainen saa hoitaa nimityksensä tahtonsa mukaisesti. Sen voisi rehellisesti lausua myös ääneen.

Jäsenkirja ei voi olla nimityksen este, mutta se ei saa olla päällimmäisenä hakijan ansioluettelossa.

Päivän lehti

8.4.2020